Päätöksenteko epävarmoina aikoina

Päätöksenteko epävarmoina aikoina

Marko Koski

Talouden epävarmuus kasvoi huomattavasti yllättäen ja äkillisesti. Poliittiset päättäjät ovat joutuneet tekemään ripeitä vastatoimia viruksen leviämisen hidastamiseksi, ja nämä vastatoimet ovat syösseet talouden kriisiin. Kriisin vaikutukset ovat ennennäkemättömän suuret, sillä kriisi on iskenyt nopealla muutosvauhdilla suoraan reaalitalouteen.

Poikkeuksellisessa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että yritykset pystyvät ennen kaikkea sopeuttamaan nopeasti toimintaansa ja varmistamaan yritystoiminnan jatkumisen kriisin yli. Tärkeää on myös pystyä tunnistamaan liiketoiminnan edellytykset ja mahdollisuudet pidemmän aikavälin kilpailukyvyn turvaamiseksi sekä valmistautua aikaan kriisin jälkeen. PwC:n ja Boardmanin yhteisessä webinaarissa pureuduttiin akuutteihin päätöksenteon ja johtamisen haasteisiin.

Tilannekuva kertoo sen, missä nyt mennään ja minne ollaan menossa

“Olemme käyneet aktiivista keskustelua asiakkaidemme kanssa ja sen pohjalta uskomme, että olemme vasta alkusuoralla talouden vaikutuksen osalta” totesi PwC:n partneri ja asiantuntija Marko Koski. Keskustelujen pohjalta on muodostettu kuva, miltä eri toimialojen yritysten tilannekuvat näyttävät. Tällä hetkellä organisaatioissa johtajan isoimpana haasteena on tulevaisuudenkuvan luominen.

Erikoisen tilanteesta on tehnyt se, että haasteita on ollut ensin toimituksessa nyt kysynnässä. “Pandemian vaikutukset eri toimialoihin tulevat olemaan laajoja ja vain aika näyttää, mitä tuleman pitää, mutta on tärkeää varautua ja tehdä eri skenaarioita”, kertoi Koski.

Tilannekuvan muodostamiseen on tullut uusia kirjaimia V, W, U, L. Kosken mukaan rajoitusten päättyessä palautuminen tulee tapahtumaan eri tahdissa toimialasta riippuen. “Tulee olemaan liiketoimintoja, jotka siirtyvät suoraan tähän uuteen normaaliin ja sitten, liiketoimintoja, joissa nähdään “rebound” esimerkiksi hammaslääkäripalvelut”.

Reboundissa kysyntä on pudonnut rajoitusten aikana, mutta nousee voimakkaasti rajoituksia purettaessa. Tietyt alat, esimerkiksi siivouspalvelut, kokevat “sugar rush” palautumisen, jossa kysyntä kasvaa rajoitusten aikana, mutta palautuu sen jälkeen normaalille tasolle. Neljäntenä palautumisena nähdään asteittainen palautuminen, jossa kysyntä putoaa rajoitusten aikana ja palautuu normaalille tasolle ajan myötä.

Koski kannustaakin kaikkia organisaatiota valmistautumaan kriisin jälkeiseen aikaan ja rakentamaan uuteen normaaliin sopeutuvaa toimintamallia ns. Fit-for-Crisis. On myös todella tärkeää kerätä talteen ja hyödyntää kriisistä saatuja oppeja systemaattisesti nyt ja tulevaisuudessa.

“Tilanne koeponnistaa organisaatiota hyvin, ja nyt kun tilanne on edelleen tuoreena mielessä kannattaa kerätä opit. Esimerkiksi mitkä liiketoimintaprosessit toimivat, mitkä mittarit kykenivät ennustamaan lyhyellä aikajänteellä tilannetta ja liiketoiminnan kehittymistä tai toimitusketjua ajatellen, mitkä toimitusketjut toimivat hyvin ja mitkä ei. Nämä opit ovat arvokkaita siihen uuteen normaaliin ja sen suunnitteluun”, kertoi Koski.

Ensimmäinen takana, toinen ja kolmas aalto edessä?

Antti Palkén

“Olemme puolessa välissä ensimmäistä aaltoa – ongelmat tulevat lisääntymään seuraavissa aalloissa”, totesi PwC:n partneri ja asiantuntija Antti Palkèn. Hänen mukaansa ensimmäisen aallon aikana reagoitiin voimakkaasti lyhyen tähtäimen vaikutuksiin, mutta aliarvioidaan raskaasti pitkän tähtäimen vaikutukset. Lisäksi, jos aaltoja tulee lisää, niin todennäköisesti niidenkin vaikutuksiin alireagoidaan.

Palkènin mukaan on tärkeää, että jo ensimmäisen pandemia-aallon kohdalla toimitaan ja reagoidaan tulevien aaltojen vaikutuksiin. Toisen ja kolmannen aallon vaikutukset ovat vielä nykytilannettakin laaja-alaisempia ja tulevat näkymään entistä vahvemmin rahoituksessa, kysynnässä, toimitusketjuissa ja kiinteissä kustannuksissa.

“Suuret yhtiöt tietävät itse hyvin oman taloudellisen tilanteensa, mutta kuinka hyvin he ovat tietoisia omien asiakkaiden ja toimittajien tilanteesta”, kyseenalaisti Palkèn. Nyt päätöksenteko tulisi tehdä todella harkiten ja vastuullisesti. Yrityksissä tulee todella tarkkaan miettiä, että mitä tehdään. Lisäksi Palkènin mukaan isojen tarkkojen selvitysten toteuttaminen on korostunut tällä hetkellä.

Boardmanin hallituksen puheenjohtaja Laura Raitio pohti kommenttipuheenvuorossaan päätöksenteon luonnetta niin ”varmoina” kuin myös epävarmoina aikoina. Strategisten päätösten taustalla on kuitenkin jokaisessa tilanteessa valintojen tekeminen epävarmuuden vallitessa. Joskus on enemmän epävarmuutta ja joskus ehkä vähemmän. Hänen mukaansa tärkeintä päätöksenteossa on päätöksentekoketjun selkeys ja toimivuus, mikä pelastaa niin varmoina kuin epävarmoinakin aikoina.

“Tällaisessa tilanteessa, kun ajatellaan hallituksen ja johdon työtä, ei saa olla epäselvää kuka tekee ja millä mandaatilla erilaisia päätöksiä. Kriisissä ei saa olla epäselvyyttä päätöksenteossa eikä päätösten tekeminen saa halvaantua. Tarvitaan varmasti joskus tuumaustaukoja ja pohdintoja eri skenaarioiden välillä, mutta ratkaisuja täytyy tehdä”, totesi Raitio.

Laura Raitio

Raitio korosti hyvän johtamisen merkitystä muutostilanteissa ja mahdollisissa kriisitilanteissa. Vanha totuus on edelleen erittäin tärkeä: johtajan tulee näyttää suuntaa, rakentaa mahdollisuudet tehdä päätöksiä sekä luoda rauhaa organisaatioon. Tekemisen meininki syntyy hyvän viestinnän ja luottamuksen kautta. Oma tiimi, kollegat, organisaation kaikki henkilöt tarvitsevat epävarmempina aikoina tukea ja sparrausta enemmän ja se on hyvä tiedostaa johtamisessa. Epävarma aika saattaa paljastaa yrityksen tilassa asioita, joita olisi pitänyt jo aiemmin hoitaa kuntoon.

Kannattaa huolella miettiä, kuinka muutoksiin lähdetään ja niitä johdetaan sekä erityisesti, kuinka niistä viestitään. Esimerkiksi pandemia juuri nyt voi olla syy monenlaisiin muutoksiin ja niihin tulee tietysti ryhtyä. Jos pandemiaa sen sijaan käyttää ikäänkuin keppihevosena hoitaa aiemmin tekemättä jääneitä asioita tai töitä, tämä saattaa jäädä organisaation muistiin huonosti johdettuna pitkäksi aikaa.


Tilaa uutiskirje