Peter Vesterbacka: ”Voimme olla ylpeitä, mutta emme koskaan tyytyväisiä”

Peter Vesterbacka: ”Voimme olla ylpeitä, mutta emme koskaan tyytyväisiä”

Boardmanin Olohuoneessa 4.4 järjestetyn Digifoorumi-keskustelutilaisuuden fokuksena oli disruption tekeminen ja uudenlaiset tavat toimia muuttuvassa maailmassa. Puhumassa oli Peter Vesterbacka, joka tunnetaan parhaiten Slushin ja Angry Birdsien luojana, ja nyt Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen päävetäjänä. Kehittämisfoorumin puheenjohtaja Harri Koponen avasi tilaisuuden.

Disruptio ei ole itsetarkoitus

Peter Vesterbacka ei koe lähtevänsä uusiin hankkeisiin lähtökohtaisesti disruptionäkökulmasta. Ytimenä on ennemmin tekeminen, eli se, mitä pitää saada aikaiseksi. Uutta kohti lähdetään toki erilaisista ja uusista näkökulmista, mutta tärkeimpänä korostuu konkreettinen toiminta. Asiat eivät tapahdu pientä näpräämällä, ja Vesterbackan mentaliteetti on, että mikään ei ole mahdotonta.

Maailmassa, jossa kaikki halusivat olla Piilaaksoja, Vesterbacka päätti luoda Slushista jotain aivan uutta. Keskelle harmaata, pimeää Suomen marraskuuta rakennettiin vapaaehtoistoimin tapahtuma, joka on nyt maailman suurin ja maailman paras. Start Up Saunan brändilla erotuttiin muista niin sanotuista autotallitarinoista, millä saatiin haluttu mediahuomio. Hewlett-Packard -aikoina Vesterbacka loi HP Bazaarin, joka erottui täysin aikansa excellence centereistä. Konsepti oli täysin ylivoimainen, ja vei aktiivit Singaporen ostoskeskuksen katoilta Cannesin rannoille.

Kaiken keskiössä on Vesterbackan mukaan asenne. Jos ei itse usko olevansa paras toimija alallaan, miksi kukaan mukaan uskoisi siihen? Voittajan asennetta on projisoitava, jotta se välittyy asiakkaallekin. Esimerkkinä Vesterbacka käyttää Suomen roolia telecom-disruptiossa, jossa Suomi oli ylivoimainen suunnannäyttäjä. Huolimatta epäuskoisuudesta ja vastaväitteistä Suomi onnistui rakentamaan kolmen suuren yrityksen kilpailuympäristön, ja viemään kännykkäteollisuuden uudelle tasolle Yhdysvaltojen junnatessa vuosia jäljessä. Tänä päivänä suomalaiset käyttävät lähes kymmenkertaisen määrän dataa huomattavasti halvemmalla muihin maihin verrattuna.

On fantastista olla yrittäjä

Vuonna 2007 Vesterbacka piti 600 korkeakouluopiskelijalle luennon teemalla ”On fantastista olla yrittäjä”. Tuolloin hän kysyi opiskelijoilta, kuinka moni oli ajatellut perustavansa start upin tai työskentelevänsä sellaisessa. Kuudestasadasta opiskelijasta vain kolme nosti kätensä, joista kaksi oli vaihto-opiskelijoita ulkomailta. Viisi vuotta Slushin perustamisen jälkeen Vesterbacka piti toisen samankaltaisen luennon, ja kysyessään saman kysymyksen, 300 kättä nostettiin.

Koulutus on Suomessa maailman parasta, ja Vesterbackan mukaan siitä olisi ehdottomasti saatava enemmän irti. Työn alla on viedä suomalaista koulutusjärjestelmää mm. Kiinaan ja Intiaan, joihin jo tällä hetkellä rakennetaan päiväkoteja. Vesterbacka aikoo myös tuoda Suomeen 150 000 korkeakouluopiskelijaa ulkomailta. Haasteita luo tiukka maahanmuuttolainsäädäntö, jonka vuoksi EU ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat eivät pääse maahan ja joutuvat usein odottamaan opiskelu- ja työlupia kuukausikaupalla. Tähän Vesterbacka haluaa muutosta.

Oikeiden osaajien löytäminen on Suomessa suuri haaste, ja Vesterbacka kertoo ongelman olevan sekä määrällinen että laadullinen. Tarvittaisiin lisää ihmisiä, jotka eivät pelkää tehdä, mutta Vesterbackalla on vahva luotto siihen, että suunta on oikea. Suomalaisen koulutusjärjestelmän suuri vahvuus piilee siinä, että toisin kuin monissa Aasian kouluissa, se ei tukahduta aloitekykyä ja luovuutta.

Uusilla keihäänkärjillä markkina haltuun

Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke on herättänyt paljon keskustelua niin kaduilla kuin lupavirastoissakin, mutta Vesterbacka toteaa tunnelin olevan tarpeellinen kasvun kiihtymisen vuoksi. Lentokentät tulevat laajentumaan, ja väestöä tulee lisää. Tunneliasemien ympärille rakennettaisiin uusia yliopistoja ja asutuskeskuksia, ja suunnitellulle tekosaarelle hotelleja, työpaikkoja, asuntoja ja tapahtumakeskuksia. Tunneli olisi kuitenkin loppujen lopuksi vain pieni yksityiskohta paljon suuremmassa aluekehityshankkeessa, jolla mahdollistetaan rajumpi kasvu ja aikaansaadaan tiivis talenttiydin. Uusilla keihäänkärjillä Vesterbacka aikoo ottaa markkinan haltuun, ja keskeistä on se, että projekti etenee mahdollisimman avoimesti ja julkisesti. Tällä hetkellä hankkeessa testataan plasmaporausta, joka mahdollistaisi porausnopeuden tuplaamisen.

Vesterbackan mukaan voimme aina olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi, mutta koskaan emme saa olla tyytyväisiä, sillä se merkitsisi kasvun pysähtymistä. Vesterbacka kiteyttää, että kunhan asenne, brändi ja tarina ovat kunnossa, voi luottaa itsevarmasti omaan onnistumiseensa. On hyvä muistaa, että usein asiat ratkotaan konkreettisesti ja tehokkaasti laittamalla pelikenttä kokonaan uusiksi.

Kuvat ja sanat Emma Koivusalo