Studio Brand Compass paneutui maine ja data -teemaan Ville Tolvasen, Mikko Eerolan ja Sami Nupposen alustuksilla, ja suurennuslasin alla oli niin maine digiaikana, lohkoketjut kuin suklaateollisuuden vastuullisuuskin. Tilaisuuden avasi Brand Compass -kehittämisfoorumin puheenjohtaja Aija Bärlund, ja tilaisuutta moderoi Embassy of Designin toimitusjohtaja Essi Ahtola.

Tulevaisuus on verkostojen verkostoja

Hyvää mainetta ja brändiä ei pysty erottamaan toisistaan, ja Ville Tolvanen nostaa erinomaiseksi maineenrakennusesimerkiksi poliisit. Poliisit toimivat reaaliaikaisessa läpinäkyvässä toimintamallissa, ja vaikka jokin asia ei toteutuisikaan suunnitellusti, heidän viestintänsä on läpinäkyvää, rehellistä ja johdonmukaista. Tolvasen korostaa, että yrityksen viesti rakennetaan sisältä ulospäin – työntekijän kokemus välittyy asiakkaan kokemukseksi, ja sitä kautta brändiksi. Nykyisessä toimintaympäristössä ulkoisella markkinointiviestinnällä ei yksinkertaisesti ole mahdollista hallita julkisuuskuvaa.

Tutkijat näkevät tulevaisuuden yhteiskunnan verkostojen verkostona, ja maine syntyy jatkuvassa lumivyöryssä, jossa tapahtuu, kolisee ja paukkuu. Vuosikello- ja prosessiajattelu tulee sopimaan malliin huonosti, koska asioihin on voitava reagoida nopeasti. Viestinnän tavoite on usein moitteettomuus, mutta Tolvasen mukaan kyseessä on paradoksi. Musiikkitaiteilijoistakin muodostetaan vahvoja eriäviä mielipiteitä, miksei siis yrityksistäkin? Jännite ja tunteet myyvät paremmin, ja jos ihmiset, draama ja kiinnostava sisältö puuttuvat, mitään ei tapahdu. Yritykset eivät myy yrityksille, vaan ihminen ostaa ihmiseltä.

Tolvasen malli maineenrakennukseen on ollut runsas ja avoin sisällöntuotanto, sekä jatkuva läpinäkyvä oman tekemisen peilaaminen. Suurin näkyvyys on tuotettu sosiaalisen median avulla, ja tämä kuvaa Tolvasen mukaan hyvin nykyistä verkottunutta maailmaa, jossa data öljyää liiketoimintaa. Verkottuneisuudestaan huolimatta ihmiset työskentelevät turhan usein analogisesti omissa siiloissaan. Työkalut ovat kuitenkin jo täällä, ja ne pitäisi vain ottaa käyttöön. Tolvanen korostaa, että järjestelmät ja ihmiset eivät ole itsessään passiivisia, vaan että ne usein rakennetaan passiivisiksi.

Lohkoketju rakentaa luottamusta

Dataa syntyy valtavia määriä jatkuvasti, ja sen keruu on mittavaa, mutta datan jakamisen kanssa painiskellaan yhä. Kun ihmiset ovat siiloissa, datakin on siiloissa. Yhteistyön tekeminen yli rajojen on ongelmallista, muttei suinkaan mahdotonta, ja Mikko Eerola tarjoaa ratkaisuksi kattavaa lohkoketjua. Tietokanta, johon jokainen datapiste kirjataan ylös tuotantovaiheen varrelta mahdollistaa laajan ymmärryksen tuotteiden alkuperästä, määristä ja arvoketjun tilasta.

Kun puhutaan datan jakamisesta ja lohkoketjuista, on puhuttava luottamuksesta. Luottamus on välttämättömyys liiketoiminnalle, ja sitä ovat tukemassa niin esimiehet, prosessit, pankit kuin muutkin välitahot, jotka varmistavat luotettavan ja sujuvan kaupankäynnin kahden eri tahon välillä. Kun jokainen tuotantovaiheen, kuljetusvaiheen ja myyntivaiheen datapiste on kartoitettu yhteiseen tietokantaan, ketju muodostuu luotettavaksi. Läpinäkyvyydellä luodaan luottamusta, ja koko arvoketju pystytään todentamaan kuluttajalle.

Deloitten globaalin lohkoketjukyselyn mukaan 68% yrityksistä aikoo investoida yli miljoona dollaria lohkoketjuhankkeisiin seuraavien 12 kuukauden aikana. Lohkoketjut ovat päätyneet hallitusten agendoille, ja hyvä niin – Suomi on Eerolan mukaan jäämässä jälkeen lohkoketjujen kehittämisessä, vaikka tarvittava tekniikka onkin hyvin hallussa.

Tekoälybuumin rinnalle Suomi tarvitsee lohkoketjustrategian, ja kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Aktiivinen uteliaisuus on suorastaan velvollisuus, sillä usein maailma yliarvioi teknologian hyödyt lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioi pitkän tähtäimen muutokset.

Kaakaon tarina muuttaa maailmaa

Kaakaontuotanto kärsii valtavista ihmisoikeusrikos- ja tuotantoketjun tiedonkulkuongelmista. Osa toimijoista ei pysty jäljittämään kuin osan raaka-aineensa alkuperästä, ja monilla viljelyksillä käytetään lapsityövoimaa. Vastuullinen kuluttaminen kiinnostaa, mutta kuluttajien on vaikeaa arvioida, keneen voi todellisuudessa luottaa.

Goodion missiona on muuttaa elintarvikeketjua omalla esimerkillään ja tarinallaan. Kaikki raaka-aineet ovat parasta mahdollista laatua, ja tuottajille maksetaan yli Reilun Kaupan hintatason. Lisäaineita ei käytetä, ja työntekijöiden huippukaartista löytyy laaja kirjo usein vaikeasti työllistyviä henkilöitä – masennuksesta toipuvia, maahanmuuttajia ja kuuroja. Toimitusjohtaja Sami Nupposen mukaan he eivät voisi tehdä asioita millään muulla tavalla – on Goodiolle itsestään selvää, että kaakaontuottajien elinkeino turvataan, ja että kaikki tehdään läpinäkyvästi ja eettisesti. Tarina onkin tuottanut kansainvälistä menestystä, ja Goodio-suklaata nähdään niin Japanissa kuin Yhdysvalloissakin.

Vahva data toimii pohjana vastuullisuudelle ja läpinäkyvyydelle. Toistaiseksi kuluttajalle ei ole olemassa vielä tarpeeksi kattavia alustoja, joissa jaettaisiin tietoa tuotteiden vastuullisuudesta, mutta Nupponen näkee suuria mahdollisuuksia muun muassa pelillistämisessä ja kuluttajien itsensä suorittamissa auditoinneissa. Esimerkiksi lohkoketjut voisivat toimia tehokkaana datan keräämisen välineenä.

Kirjoittanut ja kuvannut Emma Laras