Studio Brand Compass: Voittava yrityskulttuuri

Studio Brand Compass: Voittava yrityskulttuuri

Studio Brand Compass 28.2 Boardmanin Olohuoneessa keskittyi voittavaan yrityskulttuuriin. Puhujina olivat Boardman-partneri ja hallitusammattilainen Laura Raitio, innovaatiojohtamisen sekatyöläinen Sari-Kola Nyström sekä CapManin Tuomo Raasio ja Jaakko Taivalkoski. Studion avasi ja keskustelua johti Brand Compass-puheenjohtaja Aija Bärlund.

Hallituksen rooli yrityskulttuurin muutoksessa

Laura Raition mukaan myös hallituksella on rooli yrityskulttuurin rakentamisessa. Yrityskulttuuri rakentuu pitkän ajan kuluessa, muuttuu jatkuvasti, ja kuten usein sanotaan, syö yrityksen strategian aamupalaksi. Hallitukselle tämä on tärkeä viesti – kaikki hallituksen toimintatavat heijastelevat myös muun organisaation toimintaan. Se, miten hallitus toimii ja viestii erottaessaan ja palkatessaan toimitusjohtajan, mihin hallitus käyttää aikaansa ja mihin fokusoi toimintansa välittyy ainakin toimivalle johdolle, mutta myös muihinkin organisaation portaisiin.

Usein sanotaan, että hallituksen tulisi käyttää noin 70-80 prosenttia ajastaan strategiatyöhön, ja että jokainen hallituksen kokous on strategiakokous. Raition mukaan on riski, jos hallitus ei ymmärrä kulttuurin merkitystä strategisissa valinnoissa ja strategian toteuttamisessa. Aihe olisi nostettava esille vähintään muutostilanteissa ja isoissa strategisissa siirroissa.

Kulttuuri on olennainen osa päätöksentekoa, ja myös hallituksen valvonta- ja kontrollityössä on huomioitava kulttuurin vaikutus. Jokaisessa yrityksessä on tietyt määräykset ja eettiset ohjeet, ja hallituksen tulee säännöllisin väliajoin tarkastella, toimitaanko ohjeiden mukaan. Raitio korostaa, että arvot eivät ole pelkästään toimivan johdon ohjenuora, vaan niiden tulisi näkyä myös hallituksen työssä.

Raitio sanoo, että kulttuuria voi ja tulee mitata, mutta arvioi että mittaristo eri yrityksissä voi olla hyvinkin eri näköinen. Tärkeätä on ymmärtää nykytila ja määritellä, mitä tavoitellaan ja mihin suuntaan kulttuuria halutaan kehittää.

Välittävä yrityskulttuuri

Yrityskulttuuri ei ole salaisuus, eikä sosiaalisen median aikakaudella voi enää esittää muuta kuin on. Sari Kola-Nyström korostaa, että yrityksen kulttuurin ja arvojen on sisäistyttävä jokaisen työntekijän tasolla, ja työntekijöiden on tunnettava ylpeyttä edustaessaan oman yrityksensä arvomaailmaa. Se, mikä yrityksestä näkyy ulospäin, vaikuttaa vahvasti siihen minkälaisia ihmisiä yritys saa houkuteltua mukaan toimintaansa ja myös siihen, millaiset ihmiset lopulta jäävät yritykseen töihin. Nykymaailmassa ei voida enää puhua vain yrityksen arvoista, vaan myös yrityksen hyveistä, niistä asioista, joita tehdään joka päivä.

Sari Kola-Nyströmin tutkimuksen tavoitteena on löytää yrityskulttuurin eri elementtejä ja katsoa kokonaisuutta laajemmin. Kulttuuri ei rajoitu vain yrityksen sisäiseen toimintaan, vaan myös kumppaneihin, asiakkaisiin ja muihin rakenteisiin. Työtä tullaan tekemään hyvin erilaisessa kontekstissa – digitalisaatio vapauttaa aikaa luomiseen, kun voimme kehityksen avulla luoda uusia johtamisen työkaluja.

Johtamisjärjestelyillä on valtavan suuri merkitys siinä, miten hyvin yritys toimii. Sen sijaan, että yrityksessä kulutettaisiin aikaa mission ja vision lausekkeiden hieromiseen, organisaatiot yksinkertaistaisivat tarkoituksensa niin, että siihen on helppo samaistua. Ihmisen on koettava merkityksellisyyttä, ja haluttava tehdä työnsä niin hyvin kuin pystyy. Johtajalla on vastuu nähdä ihminen juuri sellaisena kuin hän on, ja auttaa häntä olemaan parempi versio itsestään.

Jos työntekijän psykologinen turvallisuudentunne on häiriintynyt, hän ei halua tai uskalla jakaa omaa osaamistaan. Jokainen tarkastelee yrityksen arvoja omien arvojensa kautta, ja ne koetaan usein hyvin henkilökohtaisiksi. Kola-Nyström toteaa, että kun työntekijä tulee töihin, hänestä on pidettävä huolta. Tämä huolenpito konvertoituu yrityksen arvoiksi.

Organisaation terveys on yhtä tärkeää kuin sen tulos

Yrityskulttuuri on aina läsnä myös pääomasijoittajan arjessa. CapManin Tuomo Raasio sekä DENin Jaakko Taivalkoski vahvistavat, uuden yrityksen ja kohteen ilmapiiri on oltava oikeanlainen ja uusien kumppaneiden kanssa on ensin muodostettava luottamukseen perustuva pohja.

Tutustuessaan uusiin mahdollisuuksiin on pohdittava, onko uusi työyhteisö sellainen, jonka kanssa on hyvä tehdä ja onko myös uusi työyhteisö samaa mieltä. Kun uusia sijoituskohteita harkitaan ja tutkitaan, päällimmäisinä kysymyksinä ovat kulttuuriasiat, yrityksen tunnelma ja työntekijöiden ajatukset. Numeerinen tutkiminen ja yrityksen muu rakenteellinen tarkastelu tapahtuu vasta sitten, kun on muodostunut käsitys yrityksen kulttuurista ja ilmapiiristä.

 

Vahvan kulttuurin omaavat yritykset ovat tutkimuksien mukaan kolme kertaa kannattavampia kuin ne yritykset, joilla kulttuuri on huono ja heikko. Taivalkoski linjaa, että tinkimätön, tärkeilemätön yritys muodostaa yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä kuvia monimutkaisten ohjeistusten ja tavoitteiden sijaan ja varmistaa, että organisaation eri portaat ovat linjassa keskenään. On tärkeää myös huomioida, miten organisaatio toteuttaa toimintasuunnitelmiaan ja minkälaisia mahdollisuuksia sillä on uudistua ja muuttua. Raasio vahvistaa tämän, ja toteaa, että yritys on todella arvokas vain, mikäli sillä on hyvin valoisa tulevaisuus.

Sanat ja kuvat Emma Koivusalo