Advisors-jäsenfoorumin teemakokouksessa 22.8 käsiteltiin tekoälyä ja Euroopan mahdollisuuksia AI-kentässä. Alustajana tilaisuudessa puhui Pekka Ala-Pietilä, joka valittiin EU-komission toimesta High-Level Group on Artificial Intelligence -tekoälyasiantuntijaryhmän puheenjohtajaksi 2018. Tilaisuuden avasi ja keskustelua johti jäsenfoorumin puheenjohtaja Heikki Lehmusto.

28.kesäkuuta 2018 Brysselissä kokoontui 52 asiantuntijaa. Vaikka paikalla oli tutkimuslaitoksien, järjestöjen ja yritysten terävimmät päät, kukaan ei yksin kyennyt hallitsemaan tekoälyn kokonaisuutta. Vasta kun ryhmä muodosti keskinäisen, yhteistyöhön ja väittelyyn perustuvan verkoston, kokonaiskuva hahmottui.

”On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tekoälyn konseptin käsittäminen ei vaadi insinööritieteitä. Tekoäly itsessään tulisi de-mystifioida”, Pekka Ala-Pietilä toteaa, ”Kokonaisuuden ymmärtämiseen vaaditaan koodauksen ja algoritmien lisäksi myös syvää toimintaympäristö- ja liiketoimintakokemusta, todellista ajattelun diversiteettiä.”

Euroopan peli ei ole vielä pelattu

Yksi vallitseva narratiivi on, että kilpailu tekoälykentällä on Euroopan osalta menetetty. Aasian ja Yhdysvaltojen valtaapitävät sovellukset ja yhtiöt dominoivat tilastoja, ja narratiivia vahvistavat monet tahot todeten, että Euroopan ei kannata edes lähteä kisaan, vaan ainoastaan oppia hyödyntämään muualta tulevaa teknologiaa.

Narratiivi ei kuitenkaan ota huomioon kokonaiskuvaa. B2C:ssä vallitsee big data ja suuret tietokannat, mutta se on todellisuudessa vain yksi osa kaikesta maailman liiketoiminnasta. Yrityspuolella Eurooppa on vahvoilla, ja suuri osa esimerkiksi Suomen liiketoiminnasta on B2B-painotteista. B2B:n lisäksi narratiivi jättää kokonaan huomiotta julkisen sektorin. Ala-Pietilä vahvistaa, että Aasia ja Yhdysvallat ovat kehittyneet nopeasti tekoälyn hyödyntämisessä, mutta että Euroopan peli ei ole suinkaan vielä pelattu.

Jotta Suomi ja Eurooppa pystyisivät parhaiten hyödyntämään tekoälyä, digitalisaation, datan ja osaamisen on oltava kunnossa. Panostaminen innovaatioihin on tulevaisuuden työllisyysasteen kannalta aivan keskeistä, ja Suomi omaakin vahvan potentiaalin tekoälyn laajempaan käyttöönottoon korkean koulutusasteen, digitalisaatioasteen, kansallisten tietovarantojen sekä osaamispohjan tukemana. Ala-Pietilä korostaa, että kansalaisten tulee olla laajasti tietoisiä tekoälyn käyttöön liittyvistä seikoista, jotta muutos ymmärretään ja kyvykkyys reagoida siihen kasvaa. Teknologian kehittyminen on ärhäkkää, mutta muutosjohtamisen periaatteet pysyvät samana.

Luottamustekoälyn periaatteet

Italiassa on poikkeuksellisen alhainen nettikaupan osuus koko maan vähittäiskaupasta. Syynä tähän on luottamuksen puute järjestelmään – tietoja ei yksinkertaisesti uskalleta eikä haluta antaa verkossa. Kun tekoälyä kehitetään ja otetaan käyttöön, sen on oltava luotettavaa ja ihmisläheistä.

Lähtökohtaisesti tekoäly ei ole itsetarkoitus, vaan keino helpottaa ja parantaa ihmisten elämää sekä edistää hyvinvointia. Kehitettävän ”luottamustekoälyn” on täytettävä kolme ehtoa: sen on oltava lainmukainen, eettinen sekä teknisesti kestävästi rakennettu. High-Level Group on Artificial Intelligence määritti kolmen kulmakiven lisäksi perusperiaatteet tekoälyn eettisyydestä, sen soveltamisesta sekä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisesta.

”Luotettava tekoäly on ihmisen ohjaama ja hallitsema, turvallinen, yksityinen, läpinäkyvä, sosiaalista ja ympäristöllistä hyvinvointia edistävä vastuullinen järjestelmä. Perusperiaatteiden pohjalta loimme työryhmän kanssa yrityksille ja yhteisöille arviointi työkalun, jonka avulla pystytään reflektoimaan omaa onnistumista eettisen tekoälyn luomisessa ja käytössä”, Ala-Pietilä sanoo.

Tekoälyn etiikan lisäksi ryhmän tehtävänä on ollut pohtia Euroopan kilpailukyvyä tekoälyn soveltamisessa ja siinä mm. ekosysteemien rooli on korostunut. Euroopan kannalta on tärkeää, että eurooppalaiset ekosysteemit onnistuvat rakentamaan tehokkaasti osaamista tekoälyn laajempaa käyttöönottoa varten. Julkinen sektori pystyy omalta osaltaan ottamaan suunnannäyttäjän roolin ja investoimaan uusiin innovaatioihin. Datankäsittely ja tekoälyn kehittäminen eivät kuitenkaan ole lineaarinen prosessi, ja kokonaiskuvan hahmottaminen vie aikaa. Euroopan kannalta on keskeistä rakentaa askel askeleelta tapa toimia, jonka avulla kykenemme oppimaan tekoälyn soveltamisesta muita kilpailevia talousalueita nopeammin ja toimimaan näin vuosi toisensa jälkeen. Etiikan osalta erääksi avainkysymykseksi nousee arvomaailmoiden erot ja kenen arvopohjaan perustuen rakentuu tekoälyn kansainvälinen regulaatiokehys.