Tilannekuvasta katse tulevaisuuteen – Kaamos Forum 2020

Tilannekuvasta katse tulevaisuuteen – Kaamos Forum 2020

Boardmanin pörssiyhtiöfoorumi järjestää vuosittain Kaamos Forum -tapahtuman yhdessä osaamiskumppaneidensa PwC:n, Roschierin, Varman ja Nordean kanssa.

Boardmanin hallituksen puheenjohtaja Laura Raitio ja toimitusjohtaja taru Lindeman

Boardmanin hallituksen puheenjohtaja Laura Raitio ja toimitusjohtaja Taru Lindeman

Kaamos Forumin teemoina olivat tänä vuonna mm. työmarkkinoiden uudet ulottuvuudet, ketterä päätöksenteko sekä tulevaisuus pandemian jälkeen.

Tilaisuus järjestettiin marraskuun lopussa poikkeuksellisesti pääkaupunkiseudulla ja osallistujien osalta online-tilaisuutena. Tilaisuuden kutsuvieraat edustivat Suomessa toimivien suurimpien yhtiöiden omistajia, hallitusten jäseniä ja ylintä johtoa sekä muita liike-elämän edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Kaamos Forumin alustajiksi ja paneelikeskusteluihin olivat lupautuneet Sitran Yliasiamies Jyrki Katainen, Finnairin Toimitusjohtaja Topi Manner, Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström, Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Eero Hautanimi, Valtiovarainministeriön Rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Leena Mörttinen, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Boardman-partneri Osmo Soininvaara, Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Atte Jääskeläinen, kansanedustaja Elina Lepomäki, Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky sekä Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker.

Ohjelmassa tarkasteltiin monipuolisesti talouden ja päätöksenteon tilannekuvaa, talouskasvun megatrendejä ja liiketoimintaympäristön käynnissä olevia muutoksia. Lisäksi keskusteltiin siitä, mitä tänä poikkeuksellisena vuonna on opittu ja mitä odotetaan seuraavan vaiheen ”uudelta normaalilta”. Vaikka kaikissa yritysesimerkeissä tuotiin esiin kuluneen vuoden tuomat haasteet liiketoiminnalle, johtamiselle ja ylipäänsä päätöksenteolle, niin puheenvuoroissa välittyi myös tyytyväisyys yritysten nopeaan reagointikykyyn ja oppimiskäyriin oikeastaan kaikilla sektoreilla.

Tulevaisuuden näkymät eivät keskusteluissa suinkaan olleet vain positiivisia, mutta niistä välittyi kuitenkin vahvasti näkymä moniin uusiin mahdollisuuksiin, joihin tarttumalla voidaan niin yrityksissä kuin koko yhteiskunnassa rakentaa entistä kestävämpää ja menestyvämpää toimintaa.

Alustuksissa, paneelikeskusteluissa ja yleisön kommenteissa korostuivat mm. seuraavat näkökulmat tulevaisuuden suhteen:

  • Kiertotalous on voittava kortti.
  • Luonnon monimuotoisuus -teemalla tulee jatkossa olemaan yhtä tärkeä merkitys kuin ilmastomuutoksella nyt.
  • Myös ekologisten haasteiden voittamiseen tarvitaan tervettä, vakaata ja kestävää talouskasvua.
  • Työmarkkinauudistus on välttämätöntä ja vaatii joustavuutta sekä ajattelun ja asenneilmapiirin uudistumista.
  • Moni ala kärsii tälläkin hetkellä työvoimapulasta ja työmarkkinoiden hyödyntämättömät mahdollisuudet tulisi huomioida entistä paremmin.
  • Terveysturvallisuus on keskeistä niin nyt kuin pitkällä tähtäimellä. Asiakkaat ovat myös valmiita maksamaan tästä. Suomella on mahdollisuus olla terveysturvallisen matkustamisen mallimaa. Etunamme on puhdas ilma, luonto, toimiva yhteiskunta, terveyspalvelut ja hyvä maine. Niiden merkitys matkailun näkökulmasta vain kasvaa tulevaisuudessa.
  • Tilannekuvan rakentaminen vaatii organisaatioissa jatkuvaa päivitystä.
  • Kaikilta tulisi odottaa roolista riippumatta omaa vastuullista päätöksentekoa yhdessä määriteltyjen raamien puitteissa.
  • Yrityksissä on hyödynnettävä kaikki mahdollisuudet innovointiin sekä oikein ja vaikeiden kysymysten esittämiseen.
  • Uudet kommunikointitavat ja -teknologiat kansainvälistävät yrityksiä ja tiimejä entistä laajemmin ja mahdollistavat nopeamman oppimisen maailman parhailta tänään, tässä ja nyt.
  • Eri verkostojen ja arvoketjujen välinen tiiviimpi yhteistyö tuo uusia ratkaisuja ja vähentää monin tavoin hukkaa.
  • Inhimillisen pääoman kehittämiseen on panostettava jatkossa vielä enemmän.

Tulevaisuutta ajatellessaan ylimmän johdon ja kaikkien päätöksentekijöiden tulisikin kannustaa ketteryyteen, uteliaisuuteen ja jatkuvaan osaamisen kehittämiseen perustuvaan yrityskulttuuriin. Vain näin on mahdollista huomioida kaikki kuviteltavissa olevat tulevaisuuden mahdollisuudet.

Boardmanin toimitusjohtaja,
Taru Lindeman