Miten yritys voi menestyä tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa työelämässä? Entä mitä yritysten tulisi tietää sosiaalisen median uhista ja siitä, miten ne vaikuttavat niiden toimintaan?

Muun muassa näistä asioista keskusteltiin Boardmanin Alumnitilaisuudessa ”Työelämän muutos ja yksilön uudistuminen”. Hybriditilaisuus järjestettiin torstaina 23.3.2023.

Puhujina tilaisuudessa olivat Someturvan toimitusjohtaja ja sometutkija Suvi Uski, Impaktly Groupin toimitusjohtaja Mia Folkessonin ja Boardmanin partneri Satu Koskinen. Tapahtumaa moderoi Alumnihallituksen jäsen Mikko-Pekka Hanski.

Tulevaisuuden työelämässä sosiaalisen median uhkiin tulee kiinnittää enemmän huomiota

“Some on uhka”, kertoi Someturvan toimitusjohtaja ja sometutkija Suvi Uski.

Yrityksissä sosiaalinen media nähdään usein viestinnän ja markkinoinnin työkaluna, jolla on positiivisia vaikutuksia yrityksen menestymiseen. Ikäviä kääntöpuolia harvoin tuodaan esiin tai niitä ei yrityksissä edes ymmärretä.

Yksi selkeimmistä sosiaaliseen mediaan liittyvistä uhista liittyy ihmisten hiljentämiseen. On mahdollista, että esimerkiksi yritysjohtajia yritetään hiljentää sosiaalisessa mediassa.

“Me olemme tilanteessa, jossa ihmisiä hiljennetään. Meillä on tutkimuslaitoksia, päättäjiä ja toimittajia, jotka eivät uskalla sanoa, mitä mieltä he ovat asioista, eivätkä he uskalla tehdä päätöksiä. Heitä saatetaan uhkailla etukäteen. Tämä on todella iso kulma esimerkiksi vihreän siirtymän tai muiden kehitystä edellyttävien asioiden kannalta.”

Toinen sosiaalisen median uhka liittyy kiusaamiseen. Uski kertoi, että monia työikäisiä ihmisiä kiusataan sosiaalisessa mediassa.

“Meillä on maalittajaryhmiä, jotka toimivat miten haluavat. Työnantajan näkökulmasta voi olla mahdotonta tietää, että ihmistä maalitetaan.”

Kolmas sosiaalisen median uhka liittyy sen aiheuttamaan riippuvuuteen. Uskin mukaan valtaosa väestöstä on vietävissä sosiaalisen median avulla, mutta “someriippuvuudesta” ei voida puhua, koska Gaussin käyrällä mitattuna iso osa massasta on riippuvuuden kohdalla.

Tämä tulee tulevaisuudessa siirtymään yhä vahvemmin työnantajien mietittäväksi nuorten, sosiaalisesta mediasta riippuvaisten, sukupolvien siirtyessä työelämään.

“Tällä hetkellä vanhemmat eivät ole kykeneviä ottamaan vastuuta lasten digitaalisten laitteiden käyttämisestä. Tämä tulee siirtymään työnantajien vastuulle.”

Uskin mukaan työnantajien on tärkeää huomioida sosiaalinen media ja digiasiat osana niiden toimintaa, koska työelämä on siirtymässä yhä enemmän ja enemmän kohti digiä.

“Tällä hetkellä meillä on työpaikoilla käytössämme huonoja työkaluja. Esimerkiksi Teams kuluttaa meitä tavalla, jonka psykologista kuormittavuutta ei vielä ymmärretä.”

Tulevaisuuden työelämässä ihmiset ovat yrityksen tärkein voimavara

“Tase kulkee tennareilla”, luki Impaktly Groupin toimitusjohtaja Mia Folkessonin puheenvuoron esityskalvoilla.

Tällä Folkesson tarkoitti sitä, että hänen mielestään ihmiset eli yrityksen työntekijät ovat yrityksen tärkeintä pääomaa.

“Tulevaisuudessa yrityksen kyky uudistua ja saavuttaa kilpailukykyä on vahvasti liitoksissa yksilön uudistumiseen.”

Folkessonilla on pitkä kokemus konsultointialalta, missä ihmiset ovat yrityksen tärkeintä pääomaa. Hänen mukaansa jokaisen yrityksen tulisi toimialasta riippumatta omaksua samanlainen asenne ja nähdä ihmiset kilpailukyvyn keskeisimpänä voimavarana.

Ihmisten roolin korostuessa yrityksen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota työntekijöiden uudistumiseen ja siten uuden oppimiseen.

Oppia voi monella tavalla ja monessa ympäristössä, mutta yritys ei saisi jättää asiaa ainoastaan työntekijöidensä oman aktiivisuuden varaan. Sen sijaan yrityksen tulisi miettiä, mitä heidän henkilöstönsä tulisi oppia ja miten työntekijöitä voitaisiin oppimiseen kannustaa.

Tärkeää olisi myös miettiä, miten uudistuvia yksilöitä saadaan houkuteltua yritykseen töihin ja miten heidät saadaan pidettyä organisaatiossa töissä mahdollisimman pitkään. Tästä syystä HR:n roolin uudelleen miettiminen tukitoiminnosta strategiseksi toiminnoksi olisi Folkessonin mukaan tarpeen.

Tulevaisuuden työelämässä keskustelu etätyöstä ja hallitusten monimuotoisuudesta otettava tosissaan

Boardmanin partneri Satu Koskinen kertoi puheenvuorossaan etätyöstä. Hän on johtanut laajasti etätyötä tekevää organisaatiota jo ennen koronapandemian aiheuttamaa mullistusta.

Koskisen mielestä etätyöhön liittyy kaksi mietittävää asiaa. Ensimmäinen mietittävä asia on se, miten yhteisöllisyyttä rakennetaan etätyössä. Toinen asia liittyy työntekijän jaksamiseen. Miten esihenkilö voi tunnistaa, minkälainen työkuorma ja jaksamisen tilanne tiimiläisellä on, jos hän tekee ainoastaan kodistaan etätöitä?

Ihmiset ovat yrityksen tärkein voimavara, minkä takia Koskinen suosittelisi käyttämään etätyöstä keskustelemiseen työpaikoilla paljon aikaa. Etä- ja hybridityön osalta olisi tärkeää pohtia yhdessä sekä lyhyen että pitkän ajan vaikutuksia muun muassa työyhteisöjen yhteisöllisyyteen.

Ainoastaan etätyöstä keskusteleminen ei kuitenkaan riitä. Jotta yritys voisi menestyä tulevaisuudessa, tarvitsisi se Koskisen mukaan monimuotoisen hallituksen asioista päättämään asioista.

“Tähän liittyvät myös somekuplat ja algoritmien vaikutus informaatiovirtaamme. Maailma näyttäytyy ihmisille erilaisena, mistä syystä yritysten hallituksiin tarvitaan monimuotoinen porukka päättämään asioista.”