Työelämä murroksessa – havaintoja ja tutkimustuloksia etätyöstä

Työelämä murroksessa – havaintoja ja tutkimustuloksia etätyöstä

Digitalisaation myötä työn tekemisen tavat ovat muutoksessa. Kevään Covid-19 kriisi ja sen seurauksena laajasti voimaan astunut etätyösuositus lisäsi etätyöskentelyä myös aloilla, joilla sitä ei oltu totuttu pitämään vaihtoehtona. Boardman LJT:n tilaisuudessa keskusteltiin työn murroksesta ja sen vaikutuksesta työyhteisöihin ja johtamiseen.

Yrittäjyyden etätyö – tutkimuksen tulosten esittely

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen

Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja, esitteli etätyötä käsitteleviä tuoreimpia tutkimustuloksia, jossa tarkasteltiin yrittäjien ja työntekijöiden kokemuksia monipaikkaisesta työstä. ”Suomen Yrittäjien tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten ja työelämässä olevien kokemuksia. Kantar toteutti tutkimuksen haastattelemalla tuhatta yrittäjää ja tuhatta työelämässä olevaa”, kertoi Pentikäinen.

“Näyttää siltä, että monipaikkatyö muuttaa pysyvästi työelämää”, totesi Pentikäinen. Tutkimuksen mukaan 46 prosentissa yrityksistä on tehnyt etätöitä ja 30 prosenttia aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työtä.

Monipaikkatyö näyttää olevan erityisesti vanhemman väen mieleen. Tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys oli lisääntynyt yli 55-vuotiaiden keskuudessa. Työntekijöistä kolme neljästä haluaisi tehdä etätyötä myös tulevaisuudessa. Ylemmän tason toimihenkilöistä 75 prosenttia haluaa tehdä jatkossa etätöitä.

Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että uusi normaali tulee olemaan monipaikkaista työtä. Osa töistä tehdään työpaikalla, osa kotona ja osa myös vapaa-ajan asunnolla. Kyselytutkimuksen mukaan koetaan, että monipaikkatyö lisää selvästi työtyytyväisyyttä ja tuottavuutta. Kuitenkin erityisesti monipaikkatyön johtaminen asettaa tähän haasteita.

“On useita erilaisia arvioita siitä, miten etätyö vaikuttaa. On olemassa arvioita, joiden mukaan yksittäisen työntekijän tuottavuus voi kasvaa jopa 15–40 prosenttia, jos monipaikkatyön malli pystytään rakentamaan optimaalisesti”, totesi Pentikäinen.

Etätyö ja sen tulevaisuus – dystopia vai utopia?

Kirsimarja Blomqvist

Kirsimarja Blomqvist

“Se on iso mahdollisuus monille alueille”, totesi Fast Expert Teamin johtaja ja professori Kirsimarja Blomqvist LUT-yliopistosta. Hänen mukaansa etätyö on saanut aikaan sen, että työmarkkinoista on tullut globaaleja, jolloin tietotyötä voidaan ostaa ja myydä mihin päin maailmaa tahansa. Näin ollen osa työtä voi hävitä ulkomaille, mutta sitä voi myös ostaa ulkomailta.

Suomalaiset asettuvat globaaleissa työmarkkinoissa heikkoon asemaan, sillä työn ja asumisen hinta ovat korkeita. On jo olemassa useita eri alustoja, joissa myydään yksittäistä työtä. Kirsimarja korostikin, että suomalainen tietotyö voi mitä todennäköisemmin menestyä kompleksisissa tehtävissä, joita tehdään väliaikaisissa asiantuntijaryhmissä.

Digitaalisten yhteistyöalustojen ansiosta erilaista täsmäosaamista voidaan hyödyntää laaja-alaisesti. “Kootaan asiantuntijoita yhteen ratkaisemaan sellaista tehtävää, johon organisaation omalla henkilöstöllä ei ole itsellä riittävästi osaamista”.

Hänen mukaansa etätyö luo myös paljon mahdollisuuksia Suomelle. Suomalaiset ovat kansainvälisestikin katsoessa etätyöhön siirtymisen edelläkävijöitä ja meillä on mahdollisuus olla rakentamassa seuraavan vaihteen tietotyötä, missä kasvaa tuottavuus, työtyytyväisyys sekä hyvinvointi. Etätyön myötä tapahtuu myös palveluviennin ja digitaalisten yhteistyöalustojen kehittymistä ja mm. Suomen kaupungistuminen hidastuu, kun työtä voidaan tehdä paikkakunnasta riippumatta.

Yritysesimerkki: työelämän muutoksen ja Covid-19:n vaikutuksia Oulun Energia -konsernissa

Anna Passi

Anna Passi

Henkilöstöpäällikkö Anna Passi Oulun Energia –konsernista kertoi käytännön kokemuksia heidän organisaation työelämän muutoksesta. “Kun pandemia levisi, me energiayhtiönä näimme häiriö- ja poikkeustilana, joka mahdollisesti uhkaa toiminnan jatkuvuutta.”

Varautuminen poikkeustilanteisiin ei sinänsä ole uusi juttu energia-alalla. Pandemia kuitenkin koettiin hieman erilaisena häiriötilanteena, sillä nyt uhka kohdistui ihmisiin ja työntekijöihin. Koronakriisissä onkin siten kyse ennen kaikkea ihmisten johtamisesta ja tunnejohtamisesta. Tilanne on Passin mukaan vaatinut paljon erityisesti esimiehiltä.

Erityisiä henkilöstön etätyöhön siirtymisen vaikutuksina on koettu, että ihmisten johtaminen on saanut korostuneen roolin. “Esimiesten työ on muuttunut niin, että kuuntelemiseen ja ihmisten aitoon kohtaamiseen on laitettava eri tavalla aikaa kuin ennen”, kertoi Passi. Lisäksi myös tarvittava viestinnän suuri määrä on ollut suuri.

Haasteena on koettu yhteisöllisyyden ylläpitäminen etätyössä. “Meillä yhteisöllisyys on ollut vahvuus. Riskinä onkin, että henkilöstön vaihtuvuus voisi vaikka lähteä kasvuun, jos yhteisöllisyyttä ei kyetä ylläpitämään myös etätyössä”.

Tämän seurauksena Oulun Energialla muun muassa toteutettiin esimiehille työpaja, jossa jaettiin vinkkejä, miten toimia etänä ja miten silloinkin yhteisöllisyyttä voidaan edistää. Lisäksi yhtiössä on pyritty osallistamaan henkilöstöä aina kun mahdollista.

Kaiken kaikkiaan Oulun Energian henkilöstön etätyö on sujunut hyvin. Etätyö tässä laajuudessa oli kuitenkin Oulun Energiassa ihan uutta. Passi myöntää, että yksilötasolla on toki vaihtelua ja onkin tärkeää, että esimiehet tunnistavat, kun yksittäisen henkilön etätyöskentely ei toimi ja tarjoamaan silloin hänelle tukea.

Jos pidit tästä tekstistä ja haluaisit jatkossa vastaavat sisältömme ja tiedon tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, pääset liittymään Boardmanin uutiskirjetilaajaksi täältä


Tilaa uutiskirje