Uusiutuva hallitustyö – Board as a Service?
15.02.2021
Vaikka hallitustyö on kehittynyt paljon, sitä on viime aikoina moitittu ainakin kahdesta aiheesta. Toisaalta se on liian sulkeutunut. Hallitus ei käytä mahdollisia verkostojaan riittävän hyvin, jotta päätöksentekopohja olisi niin hyvä kuin se voisi olla. Toisaalta hallitustyötä on myös moitittu liian staattiseksi. Se ei muutu riittävästi ympäristön muuttuessa yrityksen tilanteen muuttuessa tai jos yritys haluaa muuttaa tilannetta olennaisesti.
Mitä uusiutumismahdollisuuksia hallituksilla on ja mitä tulee ottaa huomioon? Tom Liljeström, Arja Talma, Ville Tolvanen ja Philip Aminoff keskustelivat aiheesta Boardman alumniverkoston tilaisuudessa.
“Hallituskello takoo vanhaa hallintokaavaa”
Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua hallituksen työmäärän lisääntymisestä, tulevaisuuden vaateista ja hallituksen tärkeimmistä työtehtävistä sekä uusista työskentelytavoista.
Tom Liljeström, Arja Talma, Ville Tolvanen ja Philip Aminoff keskustelivat aiheesta Boardman alumniverkoston tilaisuudessa.
“Työnteko ja johtaminen on ottanut melko voimakkaita harppauksia viimeisen 20 vuoden aikana, mutta aika monessa paikassa tuntuu, että hallitustyö on päivittämättä. Työtä tehdään hankkeissa, tiimeissä, lyhyissä jaksoissa organisaatiossa, mutta monessa paikassa tuntuu, että se hallituskello takoo vanhaa hallintokaavaa”, korosti Tolvanen tilaisuuden alussa.
Vuosien saatossa hallitustyön määrä on merkittävästi kasvanut ja se vaatii entistä enemmän aikaa. Hallituksissa tehdään töitä sen eteen ja pohditaan, miten pystytään käyttämään enemmän aikaa suhteessa liiketoiminaan.
Hallituspalvelu “BAAS” (Board as a Service) on Tolvasen kehittämä eteenpäin katsova, sparraava ja tukeva prosessi, joka tuo erikoisosaamista yrityksen kehittämiseen. Ajatuksena on, että hallituksen työ muotoillaan hankkeiksi, vastuiksi, projekteiksi ja kohtaamisiksi ja työn tehokkuus perustuu reaaliaikaiseen dataan, eteenpäin nojaavaan johtamiskulttuuriin, ketterään päätöksentekoon sekä digitaaliseen toimintaympäristöön.
Lisää aiheesta voi lukea täältä!
Keskustelussa nousi vahvasti esille myös valiokuntien hyödyntäminen. Valiokuntien avulla voidaan merkittävästi tehostaa hallituksen ajankäyttöä ja vapauttaa näin kaistaa hallitustyöskentelyyn. Valiokunnat toimivat osakeyhtiölain puitteissa ja hallinnointikoodin mukaisesti. Tyypillisimpiä valiokuntia ovat mm. tarkastus-, palkitsemis- ja nimitysvaliokunnat. Strategia nähdään niin tärkeänä hallituksen asiana, jota pitää koko hallituksen voimin viedä eteenpäin, ettei tämän saralla ole syytä perustaa erillistä valiokuntaa.
Näkemyksellisyys, työkalujen kehittäminen ja epävirallinen keskustelu
Philip Aminoff on ekonomi, yrittäjä, yritysjohtaja ja hallitusammattilainen.
Aminoffin mukaan tulevaisuudessa korostuu entisestään hallituksen rooli suunnannäyttäjänä. “Väittäisin, että kun katsotaan tulevaisuuteen niin hallituksen yksi keskeinen tehtävä tulee olemaan sen päättäminen, että mitkä asiat ovat aidosti tärkeitä.”
Hallituksessa on aina kyse tiimiytymisestä, oikeiden toimintatapojen ja työkalujen löytämisestä. Ensimmäisenä askeleena hallitus voisi kysyä onko meillä hyvät työkalut tai onko jotain parempaa olemassa, jota me emme ole adaptoineet.
“Tiedämme että uudet työkalut ovat usein vastenmielinen prosessi, mutta parhaimmillaan ympäristö, data ja johdon tarve, eri osapuolten pitäisi pystyä kertomaan meille, mikä on tärkeää juuri nyt”, kertoi Tolvanen.
“Yksi asia, joka on varmasti tulossa ja vahvistumassa on se, että kun hyvä hallintotapa on hoidossa, visiot ja strategiat alkavat olla hoidossa ja kokoonpanot ja kokousrutiinit toimivia, hallitus alkaa tarvita uusia työskentelymoodeja “, kommentoi Philip.
Keskustelussa nousi esille hallitusten työskentelytapojen kehitys ja kehittäminen ajankäytön tehostamiseksi. Skenaarioajattelu, epäviralliset keskustelut, fireside chat -tapaamiset, uudet digitaaliset viestintäalustat saivat kannatusta.
“Toivon, että koronavuodesta skenaarioajattelu on tullut jäädäkseen”, korosti erityisesti Tolvanen.
Arja Talmalla on pitkä kokemus talous- ja yleisjohdon tehtävistä sekä tilintarkastuksesta.
On selkeää, että epävirallisille keskusteluille on tarvetta. Liljeström nosti tilaisuudessa esille, että ellei kanavaa epävirallisille keskusteluille luoda niin tarve kanavoituu jollain tavalla ja saattaa syntyä mm. varjohallituksia.
Talman mukaan hallituksen työkalupakissa korostuu ennen kaikkea se, että tarvittavat työkalut ja lähestymistapa vaihtelevat tilanteen mukaan. “Hallitustyöskentelyssäkin tarvitaan joustavuutta. On tärkeää, että jokainen hallitus jatkuvasti pohtii, miten voi suuntautua tulevaisuuteen ja keskittyä liiketoimintaan samalla kun pohtii, miten se asianmukaisesti hoitaa muut tehtävät ja vastuut, jotka hallituksella on”.
Aminoff korosti keskusteluissa näkemyksellisyyttä. “Katsoisin, että tänä päivänä maailmassa, jossa kaikki muuttuu hyvin nopeasti nimenomaan hallituksen pitäisi uskaltaa ottaa päätöksiä, jotka perustuvat näkemyksiin siitä miltä tulevaisuus tulee näyttämään”.
“Tiedämme paljon paremmin sen miltä tulevaisuus näyttää, kuin mitä uskallamme myöntää”, kiteytti Aminoff.
