Boardmanin LJT:n tilaisuudessa tarkasteltiin valtiota ja kuntaa vastuullisena ja lisäarvoa tuottavana omistajana. Tilaisuuden avasi Satu Koskinen, LJT:n hallituksen puheenjohtaja ja Boardman -partneri.

Tilaisuutta moderoi Mikko Kosonen ja tilaisuudessa syvennyttiin pohtimaan mitä vastuullisuus ja lisäarvo tässä yhteydessä tarkoittaa, miksi valtio tai kunta ovat hyviä omistajia ja minkälaisissa olosuhteissa? ”Tämä on Suomessa tietysti huipputärkeä teema, koska meillä on poikkeuksellisen paljon valtio- ja kuntaomisteisia yhtiöitä ja paljon rahaa kiinni näissä yrityksissä. On haastava paikka pitää nämäkin yritykset strategisena, ketterinä ja kilpailukykyisinä kun kilpailu globalisoituu ja kovenee”, totesi Kosonen avauspuheenvuorossaan.

Valtion ankkuriomistajuus

Mikko Kosonen ja Harri Sailas

Harri Sailas, Solidiumin hallituksen puheenjohtaja kuvasi avauspuheenvuorossa valtioyhtiöiden erilaisia rooleja. Hän kertoi, että valtiolla on omistuksia tällä hetkellä 67 yrityksessä. Osa omistuksista on pörssiyhtiöitä ja osa listaamattomia yhtiöitä.

Valtio omistaa kaupallisia yhtiöitä sekä erityistehtäviä hoitavia yhtiöitä, joille valtio on määritellyt tehtävän ja odottaa ennen kaikkea erityistehtävän kustannustehokasta hoitamista.

Sailaksen mukaan listaamattomien yhtiöiden hallintoa sekä omistajan, johdon ja hallituksen työnjako on kehittynyt vuosien varrella todella merkittävästi. “Hallitusten ammattitaito on lisääntynyt merkittävästi.”

Suomessa käydään kuitenkin jatkuvasti keskustelua siitä, mitä valtion pitäisi omistaa ja mitä ei. “Itse olen sitä mieltä, että valtiokapitalismi on Suomessa katossa ja ne yhtiöt, jotka valtio omistaa ovat suuresti edustettuna Suomen pörssissä. Toisaalta olemme aika yksimielisiä sekä kansan että poliittisten päättäjien suhteen siitä, että ankkuriomistuksella ja kotimaisella omistuksella on merkitystä ja suomalaista omistusta pitää kohtuuteen saakka puolustaa.”

Sailaksen mukaan kansallisesti merkittäviä yrityksiä ei pitäisi liian helposti päästää ulkomaille. “Suomen pitää olla avoin maailmalla, mutta ei saa olla naiivi,” Sailas kommentoi.

Miksi sitten valtio on omistajana juuri näissä pörssiyhtiöissä? Syyt ovat pääosin historiallisia, mutta on myös kysymys kansakunnan vauraudesta. Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi yksityisiä varoja, jotka voisivat toimia ankkuriomistajina sekä yritysten oman pääoman lähteinä.

Valtionomistus rooli mahdollistajana

Maija-Liisa Friman, Boardman-partneri jakoi kokemuksiaan valtion enemmistö-omistamista pörssiyhtiöistä ja erityisesti Nesteen tarinan.

”Neste perustettiin vuonna 1948 turvaamaan Suomen öljyhuoltoa sodanjälkeiseen maailmaan. Valtio oli ainoa taho, jolla oli tuolloin varoja perustaa sen tyyppistä yhtiötä kuin Neste.” Friman korosti eritysesti öljyteollisuusalan vaativuutta, joka tarvitsee kehittyäkseen sekä rahaa että osaamista.

Frimanin mukaan oli aikamoinen ihme, että teknologiaa saatiin tuolloin ostettua Yhdysvalloista. “Rahoitusta saatiin ja osaaminen kasvoi sekä yhtiö kasvoi. Vastuullisuus on ollut Nesteen DNA:ssa alusta saakka.“

Neste listautui pörssiin vuonna 1995, jonka jälkeen valtion omistus oli vielä yli 50 prosenttia. Yleisestikin yhtiöissä, joissa valtion omistus oli merkittävä, ulkomaiset sijoittajat kyseenalaistivat johdon mahdollisuutta tehdä päätöksiä puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Vuonna 2012 Nesteen valtionomistus väheni alle 50 prosentin.

Friman nosti esille Nesteen menestyksen perustan. Häneen mukaan Neste onkin kyennyt menestymään edelläkävijyytensä pohjalta. Yritys on vahvasti tutkimusorientoitunut ja erityisesti mitä tulee uusiutuviin polttoaineisiin.

“Neste on nyt maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistajana, se on valtava ponnistus suomalaiselta yhtiöltä. San Fransiscon bussitkin kulkevat Nesteen biodieselillä.”

Friman korostikin, että edelläkävijyyttä tulee jatkaa, jotta yritykset yleensä säilyvät elinvoimaisena. “Ainoa suunta on eteenpäin. Suomeen saadaan osaavaa johtoa ja hallitusten jäseniä mikäli Suomi on jatkossakin edelläkävijä.“

Siihen tarvitaan jatkuvasti kehittyvä ja osaava johto ja hallitus, diversiteettiä, osaamista, koulutusta ja aitoa kansainvälisyyttä. Keskustelu siirtyikin vahvasti siihen, kuinka kansainvälisiä huippuosaajia voidaan houkutella suomalaisten yritysten hallituksiin.

Suomalainen tutkimushanke kuntien omistajuudesta

Tilaisuudessa kuultiin myös Marita Rautiaisen tutkijapuheenvuoro aiheesta ”Miksi omistajuus ja pitkän tähtäimen omistajastrategia ovat tärkeitä kunnille.” Hän kertoi käynnissä olevasta tutkimuksesta, jossa tutkitaan erityisesti sitä, miksi kunta omistaa?

Tutkimus on kansallisesti merkittävä, sillä Suomessa on tällä hetkellä yli kaksi tuhatta kuntayhtiötä ja niiden määrä on tasaisesti lisääntynyt. Suurten kuntien tase voi sisältää satoja tytäryhtiöitä sekä lisänä vielä osakkuusyhtiöitä.

Tutkimus on vielä kesken, mutta tähän mennessä on tutkimuksen puitteissa käyty läpi noin 70 kuntaa. Tutkimusta toteutetaan etsimällä strategisia dokumentteja kuntien sivuilta niin kuin “kuntalainen sen tekisi”.

“Tällä hetkellä 70 kunnasta on löydetty kuudelta kunnalta strateginen omistajapaperi,” kertoi Rautiainen. Rautiainen kuitenkin tarkentaa, että omistajastrategia voi joissakin kunnissa olla saatavilla pyydettäessä erikseen.

Tilaisuuden lopussa kuultiin myös Osmo Soinivaaraa, joka jakoi kokemuksiaan Helenin hallituksen työskentelystä.

Kuvassa oikealta vasemmalle: Osmo Soinivaara, Maija-Liisa Friman, Mikko Kosonen, Harri Sailas, Marita Rautiainen