Tilaisuuden moderaattorina toimi Petri Uusitalo, Proof Advisory

Vastuullisuus on saanut aikaan vahvan murroksen liiketoimintakentässä ja käsitys kestävyydestä liiketoiminnassa kehittyy entistä nopeammin. Vastuullisuus kattaa jo yrityksen kyvyn hallita ympäristöllisiä ja laaja-alaisesti sosiaalisia haasteita.

Boardman aamustudiossa keskusteltiin Petri Uusitalon (Proof Advisory) johdolla Lauri Reuterin (Nordic Food Tech VC), Marjo Miettisen (P2X Solutions, hallituksen jäsen) ja Jutta Nyblomin (Co-creation manager, VTT) kanssa vastuullisuuden murroksesta ja uusista innovaatioista.

Uudet innovaatiot ruokatuotannon apuna

Lauri Reuter, Nordic Food Tech VC

Vastuullisuuden vaateet näkyvät maapallon ylikansoittumisen seurauksena myös ruoka- ja energiavallankumouksena, jossa etsitään entistä vähemmän maapalloa kuluttavia tapoja tuottaa ravintoa sekä energiaa. Myös sijoittajat vaativat yrittäjiltä entistä vahvemmin vastuullisuutta.

Samaan aikaan, kun maapallon tila on huonompi kuin koskaan väestönmäärä jatkaa kasvuaan. Maapallon tulee ruokkiakseen väestön tuottaa 60 prosenttia enemmän ruokaa vuoteen 2050 mennessä. Ongelmaksi nousee kuitenkin se, ettei maapallon ruuantuotantokapasiteettiä voida samalla tavalla enää kasvattaa.

“Tarvitaan suuri harppaus ja tämä suuri harppaus on ruuan irtikytkentä niin, ettei ruuantuotanto vahingoita ympäristöä ja ympäristön muutokset eivät vahingoita ruokajärjestelmää,” totesi Reuter. Tiedetään, että on olemassa paljon tutkimusta ja teknologiaa, josta voi olla hyötyä, mutta se tieto ei lähde tarpeeksi liikkeelle tutkimuslaitoksista.

Nordic Food Tech VC on ensimmäinen pohjoismainen rahasto, joka sijoittaa yksinomaan ruokateknologiaan. Rahasto sijoittaa Pohjoismaissa ja Baltiassa nuoriin teknologiayrityksiin, jotka tuottavat uudenlaisia ruokajärjestelmää uudistavia ratkaisuja.

Reuter kertoi lukuisista uusista innovaatioista, joiden avulla voidaan tuottaa ruokaa maapalloa kuluttamatta. “Tulevaisuuden farmi näyttää panimolta. Mikrobeista tulee ruuantuotannon kolmas tukijalka kasvien ja eläinten rinnalle,“ kertoi Reuter. Mikrobien avulla tehdään tällä hetkellä mm. jo lihaa korvaavia tuotteita sekä proteiineja.

Päästöttömän yhteiskunnan energiamurros uuden kasvun lähteenä

Marjo Miettinen, P2X Solutions hallituksen jäsen

Päästöt tulevat laskemaan vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Samalla päästöttömän sähkön tarve tulee kaksinkertaistumaan teknologiateollisuudessa. “Vaikka tuuli- ja aurinkoenergian tuotantokapasiteettia kasvatetaan jatkuvasta, ei se välttämättä vie meitä pois fossiilisista aineista.“

Miettinen näkee etenkin vetytalouden osana ratkaisua tuottaa ja varastoida sähköä. “Nyt on tuhannen taalan paikka olla mukana ratkaisemassa maailman globaaleja haasteita ja tuoda uusia teknologioita,” totesi Miettinen.

Investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin kasvavat globaalisti. Samalla Suomelle teknologioiden innovaatiomaana tämä voi tarkoittaa jopa yli 30 miljardin euron vuotuista vientipotentiaalia.

Miettisen mukaan erityisesti tuulivoima tarvitsee vedyn kumppanikseen. Vaikka tuulivoimasähkön määrä kasvaa voimakkaasti, on energiantuotanto sähkön avulla epävarmaa vaihtelevien sääolosuhteiden takia. Ilman energian varastointia, ei tuulivoimaa voida hyödyntää tehokkaasta ja kannattavasti suuressa mittakaavassa.

Alustuksessa nousi myös esille raskaan liikenteen siirtyminen vetyyn. Raskaan liikenteen sähköistämiselle haasteita luovat mm. Suomen pitkät välimatka, alhainen väestötiheys ja rekkalastien painavuus. Tähän vastauksena onkin kehitteillä lukuisia vetyrekkakonsepteja mm. Hyundau Hydrogen Mobility, Daimler, Volvo, Mercedes-Benz GenH2, Iveco ja Scania.

Miettinen näkeekin, että vetymarkkinaa luodaan nyt. Jotta päästötavoitteet voidaan saavuttaa, tulee uusiutuvaa energiaa pystyä varastoimaan ja tämä voidaan toteuttaa vedyn avulla. Power-to-X –teknologian (P2X) perusideana on muuttaa sähkö toiseen energiamuotoon ja varastoida sitä sekä tarvittaessa muuttaa varastoitu aine takaisin sähköksi ja polttoaineeksi.

Innovaatioekosysteemit kehityksessä mukana

Jutta Nyblom, Co-creation manager, VTT

Tilaisuuden lopussa sukellettiin ekosysteemien innovaatiomaailmaan ja keskusteltiin siitä, miten ekosysteemien avulla voidaan luoda uutta uusien toimintamallien ja liittojen avulla.

“Motivaatio SEED:n rakentamiseen lähti käyntiin siitä, kun tiedettiin tarkkaan, että teollisuus tarvitsee digitalisaatiota ja optimaalinen digitalisaatiokehitys yhteistä kieltä teollisuuden ja digitoimittajien välille.” Jutta Nyblomin kertoi SEED-ekosysteemimallista (Disruptive innovation ecosystem model) sekä avasi käytännön tasolla, kuinka uudistamista viedään eteenpäin.

SEED-mallissa ensisijaisena tavoitteena on synnyttää yhteistä oppimista. “Me päästään yhdistämään toimijoita ja tutkimusta, katalysoimaan innovointia, asiakkaat teollisuuden alalta ja digitoimijat, kun tuomme heidät kaikki yhdessä saman pöydän ääreen”.

Ekosysteemissä pureudutaan syvällisesti asiakkaan kontekstiin ja ongelmaan ja haetaan parhaita ratkaisuja sekä myös muokataan liiketoimintamalleja tarvittavissa määrin.

SEED:in tavoitteena onkin rakentaa innovaatioiden markkinapaikka, jossa teollisuusyritykset voivat löytää tarpeisiinsa hyvin istuvia uusia ratkaisuideoita ja soveltuvia toimittajakandidaatteja sekä digikentän toimijat pääsevät helposti oppimaan asiakkaista, heille merkityksellisistä haasteista ja demonstroimaan kykyään niitä ratkoa.

Jos pidit tästä tekstistä ja haluaisit jatkossa vastaavat sisältömme ja tiedon tulevista tapahtumista suoraan sähköpostiisi, pääset liittymään Boardmanin uutiskirjetilaajaksi täältä.

Lue lisää Boardman aamustudion toiminnasta täältä.