Viimeisten vuosien aikana on nähty merkittävä muutos vastuullisuuteen liittyvässä keskustelussa ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen tekemisen osalta. Yhä useammin vastuullisuus nähdään osana yrityksen strategiaa ja arvonluontia sekä mahdollisuutena saavuttaa kilpailuetua.

Kestävän rahoituksen regulaatio on vauhdittamassa tätä muutosta ja luo vaatimuksia yhtiöiden rahoitukseen ja tiedonantotarpeisiin. Vastuullisuutta tarkastellaan entistä enemmän taloudellisen arvonluonnin näkökulmasta.

Edellä mainittuihin kysymyksiin sukellettiin Boardmanin vastuullisuusaiheita käsittelevässä aamustudiossa Tiina Puukkoniemen (PwC), Karo Nukarisen (YIT Oyj), Asko Siintola (OP Yrityspankki Oyj) sekä Paula Laineen (Ilmastorahasto Oy) johdolla. Tilaisuutta moderoi Markku Katajisto (PwC).

Tämä artikkeli on tapahtuman koosteen ensimmäinen osa. Lue toinen osa täältä!

Vastuullisuus on kilpailutekijä ja osa yhtiön arvonluontia

Tilaisuudessa kuultiin Tiina Puukkoniemen alustus vastuullisuudesta kilpailuetuna sekä kuinka tätä tulisi käsitellä hallituksen ja johdon näkökulmasta.

Vastuullisuus on aikaisemmin nähty enemmän brändi- tai maineasiana ja jopa päälle liimattuna tai irrallisena asiana yrityksen liiketoiminnasta.

Kuitenkin viime vuosina yhä useampi taho on nähnyt vastuullisuuden merkityksen ihan uudella tavalla eli mahdollisuutena saavuttaa kilpailuetua ja tapana erottua muista toimijoista.

“Markkinoilla ollaan valmiita maksamaan preemiota hyvästä ESG-johtamisesta ja vastuullisuutta pidetään osana yhtiön arvonluontia.”

“Markkinoilla ollaan valmiita maksamaan preemiota hyvästä ESG-johtamisesta ja vastuullisuutta pidetään osana yhtiön arvonluontia,” totesi Tiina Puukkoniemi.

Edelläkävijäyrityksissä vastuullisuus on yksi osa yhtiön arvonluontia. Vastuullisuus nähdäänkin osana liiketoimintaa ja strategiaa ja joissakin yhtiöissä koko liikeidea voi perustua vastuullisuuteen.

Puukkoniemen mukaan vastuullisuus voikin vaikuttaa positiivisesti neljään eri arvoajuriin eli luottamuksen rakentamiseen, kasvun rakentamiseen, riskienhallintaan sekä laskea kustannuksia.

“Yhteenvetona voidaan todeta, että strategisessa vastuullisuudessa on taloudellinen näkökulma ja nimenomaan kassavirtaa parantavia mahdollisuuksia.”

Kehityssuunnat aiheuttavat kysymyksiä pohdittavaksi hallitukselle ja johdolle

On olemassa myös muita vastuullisuuden ja ESG:n merkitystä lisääviä kehityssuuntia mm. sidosryhmillä on entistä suurempia odotuksia vastuullisesta liiketoiminnasta, regulaatio kehittyy ja pääomamarkkinavaatimukset ovat kasvaneet paljon.

Regulaation uusien viitekehysten myötä raportoinnista on tulossa yhä määrämuotoisempaa ja vertailukelpoisempaa, jolloin myös raportoinnin luotettavuus kasvaa. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että yhtiön vastuullisuusraportoinnin järjestelmien on kehityttävä lähes samalle tasolle kuin yhtiön taloudellinen raportointiprosessijärjestelmän.

”On olemassa myös muita vastuullisuuden ja ESG:n merkitystä lisääviä kehityssuuntia mm. sidosryhmillä on entistä suurempia odotuksia vastuullisesta liiketoiminnasta, regulaatio kehittyy ja pääomamarkkinavaatimukset ovat kasvaneet paljon.”

Yrityksen johdon ja erityisesti hallituksen olisi hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä:

• Missä kohtaa ollaan yrityksen vastuullisuudessa? Onko vastuullisuus osana yhtiön liiketoimintaa ja strategiaa ja pitäisikö sen olla?
• Miten hyvin yhtiön nykyinen vastuullisuusohjelma ja strategia puhuttelevat ja palvelevat yhtiön olennaisimpia sidosryhmiä?
• Millainen yhtiön oma vastuullisuusohjelma on verrattuna kilpailijoiden vastaavaan ohjelmaan?
• Kuinka kunnianhimoisesti vastuullisuutta halutaan toteuttaa?

Käytännön kokemuksia ja näkemyksiä ESG:stä, CFO:n ja hallituksen näkökulmasta

Tilaisuudessa kuultiin myös käytännön kokemuksia Karo Nukariselta siitä, mitä vihreät joukkovelkakirjat (green bonds) tarkoittavat yrityksen, hallituksen ja johdon näkökulmasta ja kannattavatko ne?

Kaikki lähti Nukarisen mukaan liikkeelle siitä, että YIT:hen kaivattiin uudelleenrahoitusta. Samalla havaittiin, että yrityksen hallitus viesti vahvasta haluavansa, että yrityksessä jo pitkään tehty vastuullisuustyö tuodaan nyt myös näkyville.

“Emme luoneet uutta, vaan päätimme tuoda vain esiin sen, mitä jo teimme erityisesti rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta,” kertoi Nukarinen.

Nukarisen mukaan tapahtumat muistuttivat normaalia rahoitustilannetta, mutta voidakseen nostaa vihreää joukkovelkakirjarahoitusta on julkaistava ulkopuolisen tahon tarkastama vihreän rahoituksen viitekehys, johon nostetussa rahoituksessa viitataan.

Kehyksessä määritetään, mitkä projektit ovat vihreitä, miten rahoitettavat kohteet valitaan ja kenen toimesta, mitä rahoille tehdään, jos vihreitä käyttökohteita ei ole tarpeeksi sekä raportointi ja mittarit.

Nukarisen mukaan vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeelle laskemisessa oli todellakin hyötyä. Sen avulla saatiin enemmän edullisempaa ja vihreämpää rahoitusta. Lisäksi prosessin aikana ymmärrys ESG:stä kasvoi ja pakotti fokusoimaan toimintaa myös yrityksen sisällä. YIT:ssä luotu vihreä viitekehys toi käytännön ymmärrystä siitä, mikä on vihreää laajalle joukolle konsernin sisällä!

“Eli vastaus kysymykseen, että kannattiko on, että kyllä kannatti,” totesi Nukarinen.

”Eli vastaus kysymykseen, että kannattiko on, että kyllä kannatti!”

Boardman Aamustudio on ”Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla” -kehittämisfoorumin toteuttama konsepti, jossa käsitellään sitä, miten vastuullisuudesta tehdään yrityksille ja julkisyhteisöille erottautumistekijä ja kilpailuetu sekä miten se otetaan osaksi liiketoimintaa ja sen johtamista. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta vaativat ilmoittautumisen. Liity Boardmanin uutiskirjelistalle ja saat tiedon seuraavasta tilaisuudesta suoraan sähköpostiisi!

Liity uutiskirjelistalle tästä!