Vastuullisuutta pandemian aikana ja sen jälkeen

Vastuullisuutta pandemian aikana ja sen jälkeen

Väistyykö vastuullisuus pandemian aikana? Miten poikkeusolojen johtamisessa näkyvät vastuullisuuden eri ulottuvuudet? Entä mitä sitten tapahtuu vastuullisuusagendalla oleville asioille, kun palaamme takaisin ns. normaaliaikoihin? Edellä mainittuja kysymyksiä pohdittiin Boardmanin ja PwC.n webinaarimuotoisessa Aamustudiossamme huippuasiantuntijoiden kanssa.

Webinaarin moderaattorina toimi PwC:n yritysvastuuasiantuntija Sirpa Juutinen ja puheenvuoroja eri näkökulmista esitti Sirpa Pietikäinen, MEP, Euroopan parlamentti, Anne Larilahti, Kestävän kehityksen johtaja, Finnair Oyj sekä Jussi Lystimäki, VP Ventures, Adevinta.

EU pandemian jälkeen – mahtuuko Green Deal enää mukaan?

Sirpa Pietikäinen

“Korona tai terveys- ja talouskriisi ei ole hidastanut ilmastomuutosta, ja biodiversiteetin kato jatkuu edelleen kiihtyvällä tahdilla eksponentiaalisesti,” totesi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen. Pietikäisen mukaan nyt on edelleen hyvin vähän aikaa reagoida ilmastonmuutosta vastaan ja taisteluun tarvitaan niin yksityinen kuin julkinen sektori mukaan. Ratkaisu löytyy kiertotaloudesta, mikä kuitenkin tarkoittaa joskus yritysten liiketoiminnan viilaamista uudenlaiseksi.

On tärkeää, ettei yhtään euroa laiteta fossiilisiin polttoaineisiin eikä mustaan talouteen. “Kysymys on siinä, ettei rahoiteta riskialttiita vääränlaisia toimintoja. Suunnataan rahat vihreään Euroopan vihreän kehitysohjelman mukaisesti,” totesi Pietikäinen.

Green Deal suosii ja tulee suosimaan sellaisia hankkeita, jotka edistävät ilmastoneutraalisuutta vuonna 2050. Pietikäinen nosti esille myös kompensoinnin ja luonnon ennallistamisen tarpeen. “Biodiversiteetin säilyttäminen on isompi ja nopeammin eteen tuleva uhka. Meidän tulee kehittää konsepteja, joissa täydellinen kompensaatio”.

Koronan vaikutukset vastuullisuusagendaan – mikä pysyy, mikä muuttuu?

Finnairin kestävän kehityksen johtajan Anne Larilahden mukaan nyt ollaan käännekohdassa. “Kriisi on tilapäinen ja loistava mahdollisuus oppia jotain. Vastuullisuusstrategiassa pandemioita ei ollut ja riskikartoituksessakin se jäi sivurooliin. Kukaan ei osannut odottaa tätä,” totesi Larilahti.

Lentoliikenteen päästöt ovat noin 2-3 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Lentoliikenteestä aiheutuvat päästöt eivät ole siis isoimpia päästöjen aiheuttajia, mutta ala on yksi hankalimmista toimialoista muuttaa.

Pandemian vaikutus lentoliikenteeseen ja liiketoimintaan oli dramaattinen. Finnair joutui peruuttamaan suurimman osan lennoistaan eikä tulevasta ole tietoa.  Vapaapudotuksesta huolimatta Finnair päätti julkistaa uuden ilmastostrategiansa, vaikka karkean arvion mukaan lentoliikenteen normalisoituminen vie 2-3 vuotta. “Maailman myllerryksestä huolimatta, todettiin etteivät ilmastoasiat muutu aikaisemmasta mihinkään,” kertoi Larilahti.

Uuden ilmastostrategian mukaan Finnairin tavoitteena on nettopäästöjen puolittaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on hiilineutraali Finnair viimeistään vuoden 2045 loppuun mennessä. Uusi ilmastostrategia asettaa vaatimuksia Finnairin liiketoiminnan uudistumiselle ja suunnitteilla on kriisistä huolimatta yhä mm. investointeja energiatehokkaampiin lentokoneisiin, biopolttoaineiden hyödyntämistä sekä lentokompensoinnin kasvattamista.

Kun kaikkea pitäisi johtaa yhtä aikaa – yrityksen ja henkilöstön johtaminen pandemian aikana

“Korona on muuttanut kuluttajien ja työntekijöiden käyttäytymistä ja olemme harpanneet usean kuukauden eteenpäin,” kertoi Adevintan varatoimitusjohtaja Jussi Lystimäki. Muutosta on tapahtunut ihmisten tavassa oppia ja tehdä töitä, ostokäyttäytyminen on dramaattisesti muuttunut ja ihmisten tapa hoitaa arjen asioita ja tehdä päätöksiä on muuttunut.

Jussi Lystimäki

Lystimäki ennakoi, ettei työpaikoilla enää palata täysin ennen koronaa olleisiin työtapoihin. Hän toteaa viestinnän olevan erityisesti nyt johtamisen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Samalla odotukset johtamista, hallitusta ja johtoryhmää kohtaan ovat muuttuneet. Työntekijät ja avainihmiset haluavat nyt tietää missä mennään.

Johtajan tulee luoda säännöllinen tilannekuva henkilöstölle. “Vaikka ollaankin etäyhteyden välityksellä, tulee läsnäolon olla jatkuvaa ja päivittäistä. Välität ja huomioit, mitä ikinä sillä viikolla tapahtuu”, totesi Lystimäki johtajan roolista.

“Tärkeintä on luottamus johtajaan ja se, että kyetään pitämään luottamusta yllä ja luomaan fiilis siitä, että asiat järjestyvät”, korosti Lystimäki.