Yritysvastuu on perinteisesti ollut oma kuplansa, ja vastuullisuutta on mietitty omana kokonaisuutenaan liiketoiminnasta irrallisena. Kuplat ovat maapallon kokoisia, ja niiden sisällä yritysten liiketoiminta ja vastuullisuus ovat yhdessä. Maailmanlaajuiset kehityskulut ovat vuorovaikutuksessa ja vievät yhdessä maailmaa samankaltaiseen suuntaan.

Jatkossa yritysvastuu ei ole vain vastuullisuusammattilaisten käsissä, vaan asioita täytyy tarkastella hyvin kokonaisvaltaisesti. Yritysten kannattaa varautua tulevaisuuteen pohtimalla, miten megatrendit populismista ja ikärakenteen muutoksesta luottamuksen rapautumiseen vaikuttavat yritykseen, sen liiketoimintamalliin ja arvoon.

Yritysvastuu lisäarvon luojana

Hallituksen tehtävänä on miettiä erityisesti niitä vastuullisuuteen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat yrityksen arvoon. Yritysvastuu voi olla lisäarvon luoja. Esimerkiksi Kotipizzan vastuullisuutta korostava brändiuudistus on kasvattanut asiakasmääriä samaan aikaan kuin hintoja on reippaasti nostettu.

Lisäarvon syntymiseen vaikuttavat tekijät on tunnistettava tarpeeksi aikaisin. Tämä tarkoittaa, että hallituksen kannattaa kiinnittää huomiota uusiin ja muuttuviin asiakkaiden tarpeisiin, asiakkaiden odotuksia muuttaviin trendeihin, sijoittajien ESG-odotuksiin sekä yhteiskunnan yleisten odotusten muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta ns. sosiaaliseen toimilupaan.

Markkinoilla syntyy ajatuksia ja odotuksia, jotka voivat tuntua epäreiluilta. Se, että hallitus on perillä asioista ja tekee voitavansa, on merkityksellistä. Jos yritys päättää toimia nyt suhteessa ilmastonmuutokseen, mahdollisuuksia on paljon. Muutaman vuoden sisällä regulaatio pakottaa toimimaan toisin kuin tänään. Hallitustyön tavoitteeksi voi asettaa löytää edes yksi vastuullisuusteema, jolla on potentiaalia generoida kassavirtaa, ja että siitä tulisi tunnistettu ja tunnustettu osa arvonmääritystä.

Kahdeksan yritysvastuukysymystä hallitukselle:

• Onko yhtiössä tunnistettu yritysvastuun merkitys yhtiön arvonmuodostukselle?
• Onko yritysvastuu osana riskienhallintaa – niiden tunnistamisprosesseja ja hallitsemiskeinoja?
• Onko kartoitettu yritysvastuun tuomat mahdollisuudet erottautua kilpailijoista?
• Onko yritysvastuu mukana strategiaprosessissa?
• Onko yritysvastuu systemaattisen johtamisen ja sisäisen valvonnan kohteena?
• Saako hallitus riittävästi raportointia yhtiön yritysvastuusta?
• Mitkä tiedot yritys raportoi osana muista kuin taloudellisista tiedoista antamaansa selvitystä? Ovatko tiedot olennaisia hallituksen raportoinnin eli yhtiön arvonmuodostuksen näkökulmasta? Ovatko tiedot varmennettuja?
• Onko yritysvastuu osana johdon palkitsemista? 

Artikkeli perustuu Boardman Alumneille järjestettyyn Vastuullisuus hallituksen agendalla -valmennukseen 12.11.2018 PwC Suomen tiloissa. Valmennuksessa olivat puhumassa PwC:n vastuullisuus ja ilmastonmuutos -partneri Sirpa Juutinen, PwC:n vastuullisuus ja ilmastonmuutos -yksikön vetäjä Jussi Nokkala, PwC:n vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Sanna Pietiläinen, Kotipizza Groupin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Antti Isokangas sekä Finnfundin sijoitusjohtaja Markus Pietiläinen.

Kirjoittanut Annika Sipilä