Blogin kirjoittaja Erika Heiskanen

KPI:t eli Key Performance Indicators ovat kaikille tuttuja suorituksen johtamisen työkaluja. Mutta miten kehittää, johtaa ja mitata sitä toimintatapaa, jolla näihin tavoitteisiin päästään? KPI:t ovat erinomainen ja vakiintunut tapa suorituksen johtamiseen. Ilman selkeitä ja mitattavia tavoitteita ja niiden seurantaa, organisaatio ajelehtii. Yhä vahvemmin on kuitenkin tunnistettu, että KPI:t eivät yksin riitä. Organisaation suoritukseen ja erityisesti sen suorituskykyyn vaikuttavat monet tekijät, eikä vähiten se, millä energialla ja fiiliksellä työtä tehdään.

Miten tunnistaa ne avaintekijät, Key Behaviour Indicators, joiden avulla modernin ymmärryksen mukaan, ylläpidetään ja vahvistetaan tuloksen avaintekijöitä: tekemisen energiaa, yhteistyötä ja psykologista turvallisuutta?

Japanilainen insinööri Shigeo Shingo, globaalisti tunnustettu lean-guru, on hänkin paininut tämän kysymyksen parissa. Shingo-mallin keskeinen oivallus on, että erinomaiset tulokset edellyttävät erinomaista käyttäytymistä. Tämä on arkijärjelläkin ymmärrettävää.

Innostunut ihminen on tuottavimmillaan ympäristössä, jossa voi kokeilla ja ideoida, ja jossa tuloksiin tsempataan yhdessä. Jos kaikki organisaation jäsenet ovat innostuneita työstään, organisaation tuottavuus on parhaimmillaan – toki olettaen, että myös prosessit ovat kunnossa.

Miten KBI:t määritellään?

Ylhäältä alas annetut linjaukset ja ohjeet eivät ihmisiä innosta eivätkä saa heitä sitoutumaan. Jos hallitus tai johto linjaa, miten arjessa pitää käyttäytyä, syntyy todennäköisesti voimakas vastareaktio. Vaikka linjaukset olisivat järkeviä ja perusteltuja, ohjeistus todennäköisesti saa henkilöstön julistamaan hallituksen tai johdon naurettavaksi. Henkilöstön on siis oltava keskeisessä roolissa määrittelemässä yhteiset KBI:t.

Lisäksi on tärkeää hyödyntää tutkimustietoon perustuvaa psykologista osaamista KBI:ien viimeistelyssä. Arkikokemukseen perustuvat johtopäätökset energisoituneeseen ja tuottavaan tekemiseen johtavasta käyttäytymisestä voivat osua harhaan samalla tavalla, kuin miten historiassa ihmiset saattoivat toivoa nopeampia hevosia sen sijaan, että olisivat osanneet kaivata autoja.

Miten päästään mitattavaan kokonaisuuteen?

Olemme kehittäneet kaksi skaalaa, joiden avulla käyttäytymistä voidaan mittaroida. Ensimmäisen skaalan yhdessä päässä on pelko ja toisessa päässä psykologinen turvallisuus. Pelon ääripäässä on whistleblowing- eli väärinkäytösilmoitukseen johtava käyttäytyminen, ja psykologisen turvallisuuden ääripäässä puolestaan kukoistukseen johtava käyttäytyminen. Toisen skaalan ääripäinä ovat ilon sammuminen ja energisoituminen.

Kun yhdessä tunnistetut avainkäyttäytymiset pilkotaan näille skaaloille, ja tunnistetaan sekä nimetään astevaihtelut, saadaan mitattava kokonaisuus, jota voidaan seurata systemaattisesti. Samalla luodaan keinot tunnistaa käyttäytyminen ja puhua siitä arjessa.

Kun jokainen tietää, että käyttäytyminen vaikuttaa yhteiseen onnistumiseen, ja kun tulosta rakentavan käyttäytymisen elementit on purettu auki, on jokaisen helpompi tunnistaa kehittymisen ja parantamisen mahdollisuudet myös omassa toiminnassaan.

Asiakaskokemuksesta työntekijäkokemukseen

Yhä laajemmin ymmärretään, että avain maailmanluokan asiakaskokemukseen syntyy maailmanluokan työntekijäkokemuksesta. Keskeistä on löytää juuri se tila, se sweet-spot, jossa innostunut energia suuntautuu tuottavaan tekemiseen ja samanaikaisesti yrityksen tulevaisuuden rakentamiseen.

Strategia ja tuote itsessään on syytä pitää kunnossa. Eilisen ratkaisut tuskin tekevät kauppaansa, vaikka fiilis olisi katossa. Arjessa ei koskaan riitä se, että tehdään töitä vain tämän päivän tuloksia varten. Kestävä menestys edellyttää, että toinen silmä on jatkuvasti tulevassa.

Vielä muutama testikysymys pohdittavaksi:

• Miksi alansa osaaja olisi teillä töissä?
• Kokevatko ihmiset, että heistä välitetään?
• Miten hallitus ohjaa johtoa innostumaan ja onnistumaan?

Blogin kirjoittajasta

Kirjoittaja Erika Heiskanen on Juuriharja Consulting Group Oy:n perustajapartneri ja Boardmanin Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmän jäsen vuodesta 2012. Erika on auttanut sekä yksityisen sektorin että julkishallinnon toimijoita etiikan kysymyksissä, haasteissa ja ratkaisuissa yli 20 vuoden ajan. Erikan viimeisin kirja on Eettinen johtaminen – tie kestävään menestykseen (2008).