Kolmannen sektorin rahoituspohja rapautumassa – mikä neuvoksi?
24.06.2021
Boardman järjesti todella aktiivista keskustelua herättäneen tilaisuuden, jossa syvennyttiin erityisesti kolmannen sektorin toiminnan merkitykseen ja rahoittamiseen Tuomo Lähdesmäen johdolla.
Veikkauksen ja kansalaistoiminnan eriskummallinen suhde
Kansalaistoiminnalla on pitkät perinteet suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Miljoonat suomalaiset kuuluvat kansalaisjärjestöihin, tekevät vapaaehtoistyötä ja tukevat järjestöjen työtä lahjoittamalla.
Yleishyödyllisten järjestöjen rahoitus on suurelta osin perustunut Veikkauksen rahapelituottojen jako-osuuksiin, jotka viime vuosina ovat olleet miljardin euron luokkaa. Tuotoista 53 % on kanavoitu avustuksina urheilu- ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen, kulttuurin ja nuorisotyön järjestöjen toimintaan ja 43 % sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön. Veikkauksen rahapelituottojen ja sen myötä jaettavien avustusten on arvioitu alenevan lähivuosina kolmanneksella.
Säätiöt jakavat taseestaan apurahoina ja hankeavustuksina vuosittain noin 500 miljoonaa euroa, josta puolet tieteelle ja loput taiteelle sekä kansalaistoiminnalle. Poliittisessa keskustelussa on ollut esillä aloite säätiöiden verotuksen kiristämisestä. Tämän on arvioitu merkitsevän jaettavan apurahasumman vähenemistä vuosittain 40 miljoonalla eurolla. Käytännössä apurahalla työskentelevien määrä olisi joka vuosi arviolta 1700 henkilötyövuotta vähemmän.
Rahapelijärjestelmä järjestötyön rahoittajana – järjestelmän uudistamisvaihtoehdoista
Tilaisuudessa kuultiin Suomen Pankin pitkäaikaiselta pääjohtajalta (2004-2018) ja rahapelijärjestelmän uudistamista pohtineen selvitysryhmän puheenjohtajalta Erkki Liikaselta rahapelijärjestelmän toiminnasta ja työryhmän pohtimista uudistamisvaihtoehdoista. Lue lisää tästä.
“Historia osoittaa kuinka tärkeää rahapelit ovat olleet monille aloille. Veikkaus perustetiin Suomen Pankin toimesta urheilun rahoittamiseksi,“ totesi Liikanen tilaisuuden alussa. Tuotoilla on jo siis pitkään ollut vaikutus kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoittamiseen. Ongelmia kuitenkin synnyttää se, että nämä tuotot tulevat usein taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevilta henkilöiltä.
Selvitystyöryhmä on toteuttanut Liikasen johdolla selvityksen, joka on ensimmäinen kattava rahapelijärjestelmää ja sen merkitystä tarkasteleva raportti Suomessa. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle.
Ensimmäisenä vaihtoehtona selvityksessä oli se, että ei tehdä mitään uudistuksia, toisena, että tehdään kerralla kokonaisuudistus. Lisäksi työryhmä tarkasteli osittaisuudistusta, jossa osa menoista siirtyisi menokehyksiin.
Työryhmä asetti kuitenkin ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Työryhmä arvioi, että uudistus voitaisiin toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen.
Kolmannen sektorin rahoituspohjan laajentaminen – löytyykö uskallusta?
Toisessa alustuksessa kuultiin Emil Aaltosen ja Syöpäsäätiön hallituksen puheenjohtajan ja Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen jäsenen Sirpa Jalkasen alustus kolmannen sektorin rahoituspohjan mahdollisista laajentamisvaihtoehdoista.
“Kuten olemme kuulleet Veikkauksen rahapelituotot ovat huvenneet ja samalla ongelmat monissa kulttuurin ja liikunta-alan järjestöissä ovat alkaneet,” totesi Jalkanen puheenvuoronsa alussa.
On ehdotettu, että valtio suuntaisi Veikkauksen tuottoja vastaavaa rahoitusta kansalaisjärjestöjen toimintoihin. Nykytilanteessa se tarkoittaisi mitä ilmeisimmin tarvetta lisävelan ottoon kustannusten kattamiseksi. Jalkanen kertoi itse kannattavansa lakiuudistusta, jossa yksityishenkilöiden lahjoituksiin tulisi verovähennysoikeus. Näin kannustettaisiin myös yksityisiä tahoja lahjoittamaan rahaa säätiöiden toiminnalle.
Jalkanen korosti säätiöiden toiminnan tärkeyttä. Esimerkiksi yliopistoissa säätiöiden rahoituksella tehdään lukuisia tärkeitä tutkimuksia, joita ei voitaisi toteuttaa olleenkaan ilman kyseistä rahoitusta. Säätiöt tukevat esimerkiksi syöpäsairauksien tutkimuksia sekä toimintaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Jalkanen ehdottaakin, että kokeiltaisiin verovähennysoikeutta yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville säätiöille ja järjestöille edes määräaikaisesti. “Minulla on vahva hytinä, että verovähennysoikeus kiihdyttää lahjoittamista. Siitä hyötyvät kaikki niin fyysisesti kuin henkisesti, kun pääsemme vauvasta vaariin nauttimaan monipuolisista kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksista”. Jalkanen korosti myös, että ehdotetussa mallissa raha kertyy Veikkauksen rahajärjestelmän sijaan hyväosaisilta.
Muutos olisi Jalkasen mukaan helppo toteuttaa lisäämällä nykyiseen tuloverolain pykälään 98a yliopistojen rinnalle yleishyödylliset yhteisöt. Kyseisessä pykälässä määritetään yksityishenkilön tekemien lahjoitusten verovähennysoikeus.
Tilaisuuden lopussa tilastotieteilijä, tietokirjailija ja poliitikko Osmo Soininvaara ja Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori ja kasvatustieteiden tohtori ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja vuodesta 2017 Mirjam Kalland kommentoivat alussa kuultuja esityksiä.