Mitä voimme oppia muiden Pohjoismaiden hallitustyöskentelystä, Sanna Suvanto-Harsaae?
14.11.2022
Jaksossa keskustelemme hallitustyöskentelyn ja päätöksentekotapojen yhtäläisyyksistä ja eroista Pohjoismaissa. Vieraamme onkin rautainen hallitustyöskentelijä Sanna Suvanto-Harsaae.
Sanna on asunut jo pitkään ulkomailla. Hän lähti vuonna 1989 Ruotsiin Lundin yliopistoon opiskelemaan. Tarkoitus oli viipyä vuosi, mutta hän on samalla tiellä edelleen ja asuu nykyjään perheensä kanssa Tanskassa. Sanna toimii usean kansainvälisesti toimivan yrityksen hallituksissa, kuten esimerkiksi BoConceptin, TCM Groupin, Orthexin, Anora Groupin ja Postin hallituksen puheenjohtajana.
“Kukaan Pohjoismaissa ei ole hyvä konflikteissa.”
Sanna Suvanto-Harsaae on tehnyt pitkän kansainvälisen uran. Jaksossa kuullaan Sannan omasta polusta lukuisten kansainvälisten yritysten hallitukseen sekä kuinka hallituspaikat tulisi valita.
“Kysyn hyvin paljon tarvetta ja kuinka se matchaa osaamiseeni.”
Sanna kannustaakin hakeutumaan kansainvälisiin hallitustehtäviin. Tämä vaatii omaa aktiivisuutta, mutta jaksossa kuullaankin vinkkejä, mitä itse voi tehdä päästäkseen kansainvälisen yrityksen hallituksen jäseneksi.
Kun on saanut hallituspaikan, on tärkeää ymmärtää kunkin maan hallitustyöskentelytapojen erityispiirteitä.
Erityisesti lain puolesta on isoja eroja. Erityisesti Tanska eroaa selkeimmin muista Pohjoismaista, sillä Keski-Euroopan läheisyys näkyy mm. corporate govenancessä.
Sanna nostaakin jaksossa useita konkreettisia eroja, joita hän kohtaa pohjoismaisten yritysten hallitustyöskentelyssä.
“Norjassa ollaan tyytyväisiä, jos kaikki menee hyvin. Ruotsalaiset seuraavat hyvin tarkasti prosesseja.”
Suomi eroaa muista Pohjoismaista erityisesti ajankäytössä. Sannan mukaan suomalaisten yritysten hallitustyöskentely on kerralla lyhytaikaisempaa, mutta sen sijaan kokouksia on useammin.
Suuria eroavaisuuksia eri maiden hallitustyöskentelytematiikassa löytyy myös siinä, miten hallitusten kokoukset etenevät. Sanna avaa jaksossa myös kokemuksiaan hallitusten päätöksenteosta sekä erityisesti dialogin kulusta kokouksissa.
Jaksossa syvennytään keskustelemaan siitä, mitä suomalaiset hallitusten jäsenet voisivat oppia Tanskan, Norjan ja Ruotsin yritysten hallitustyöskentelystä.
“Ruotsalaisilla hyvä tapa kysyä kaikilta, että onko kaikki saaneet sanottua.”
Sanna kuuluttaa konstruktiivisen keskustelun perään. Hänen mukaansa mikään Pohjoismaa ei ole hyvä konflikteissa, vaikka juuri rakentavan konfliktin avulla saadaan aikaan parempia päätöksiä.
Konfliktista huolimatta, on tärkeää, että hallituksissa keskustellaan, niin että asiat riitelevät, eivätkä ihmiset.
“Kun tulee hallitukseen, että on ok potkia palloa eikä miestä.”
Jaksossa kuullaankin lukuisia konkreettisia vinkkejä niin konstruktiivisen keskustelun rakentamiseen kuin myös parhaisiin käytäntöihin, joita Sanna on omaksunut eri hallituskokemustensa pohjalta.
“Tanskassa pysytään bisneksessä.”
Jaksossa syvennytään myös parhaisiin hallitusjäsenen perehdyttämiskäytäntöihin sekä hallitusten kokousten kielikäytänteihin. Puhutaanko niissä englantia, kotikieltä vai skandinaviskaa?
Kysyttäessä, milloin hallitustyö on parhaimmillaan, Sanna naurahtaa ja toteaa, että silloin, kun tehdään isoja päätöksiä ja nauretaan!