Strateginen ennakointi ja uusimmat menetelmät

Strateginen ennakointi ja uusimmat menetelmät

Monet yritykset ovat koronan luoman epävarmuuden vuoksi siirtyneet niin kutsuttuun elävän strategian malliin. Toimintaympäristön hankala ennustettavuus on johtanut siihen, että yritykset pyrkivät hahmottamaan markkinoiden kehitystä jatkuvana prosessina ja johtamaan strategiaa ketterästi ennakointitietoon pohjautuen.

Eeva Vilkkumaan ja hänen tiiminsä vahvuuksiin kuuluu erityisesti matemaattisten päätöstukimallien yhdistäminen luovaan ajatteluun strategiatyössä.

Toisaalta tietyt teemat, kuten asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen ennakointi ovat olleet ja tulevat olemaan strategian ytimessä markkinaolosuhteista huolimatta. Esimerkiksi uusien kohderyhmien ja nuorten ikäluokkien käyttäytymisen ja tarpeiden muutoksen ymmärtäminen on suurten muutosten äärellä äärimmäisen arvokasta.

Boardman Advisors -tilaisuudessa kuultiin laaja katsaus strategisen ennakoinnin kulmakivistä apulaisprofessori Eeva Vilkkumaalta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta, jossa hänen erikoisalueenaan on ollut analyyttisten mallien kehittäminen ja soveltaminen strategian, strategisen ennakoinnin ja skenaariotyön tukena.

Vilkkumaan ja hänen tiiminsä vahvuuksiin kuuluu erityisesti matemaattisten päätöstukimallien yhdistäminen luovaan ajatteluun strategiatyössä. Vilkkumaa toimii myös osakkaana Swanlake Strategy -yhtiössä, joka on tukenut lukuisten merkittävien asiakkaiden strategiaprosesseja analyyttisin ja osallistavin menetelmin.

Strategisessa diskurssissa korostuu tällä hetkellä karkeasti kaksi koulukuntaa: ennustepohjainen ja adaptiivinen. Ennustepohjaisessa strategiassa tavoitteena on ennustaa toimialan kehitystä mahdollisimman tarkasti. Strateginen kilpailuetu perustuu hyviin ennusteisiin ja kyvykkyyteen toteuttaa ennusteeseen kiinnitettyä strategiaa mahdollisimman tehokkaasti.

Adaptiivisessa strategiassa ajatellaan, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Strategia nähdään jatkuvana mukautumisena toimintaympäristön kehitykseen. Yrityksen kilpailukyky perustuukin organisaation kykyyn seurata muutosta ja ketteryyteen mukautua ja innovoida. Haasteena adaptiivisessa strategiassa on kuitenkin pitkän tähtäimen strategisten suunnittelun puute, joka johtaa kilpailuedun rapautumiseen.

Sekä ennustepohjaisessa että adaptiivisessa strategiassa on lukuisia ongelmia. Vilkkumaan mukaan on tärkeää varautua erilaisiin tulevaisuuden kuviin strategisella ennakoinnilla. “Sen sijaan, että luodaan ennusteita, tulisi luoda muutama uskottava tulevaisuuden kuva ja varautua niihin, jotta ollaan valmiita reagoimaan tarvittaessa muutoksiin ja muokkaamaan ympäristöä toivottavaan suuntaan”.

Vilkkumaan mukaan systemaattinen strateginen ennakointi on keino luoda pitkän aikavälin näkyvyyttä, jonka pohjalta rakennettu strategia auttaa varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin ja parhaimmillaan muokkaamaan toimintaympäristöä haluttuun suuntaan. “Tehdään niitä strategisia valintoja, mutta varaudutaan muutokseen tunnistamalla proaktiivisesti strategisia vaihtoehtoja. Kilpailuetu syntyy kyvystä reagoida muutokseen nopeasti.”

Vilkkumaa nosti tilaisuudessa esille systemaattisen strategisen ennakoinnin kolme kulmakiveä, joita ovat:

  • Rakenna skenaarioita, älä ennusteita.
  • Kytke skenaariot strategiseen päätöksentekoon.
  • Seuraa toimintaympäristöä ja päivitä strategiaa tarvittaessa.

Hyvin laadituilla skenaarioilla on monta etua. Ne haastavat johdon vallitsevaa ajattelua ja herkistävät toimintaympäristön epävarmuuksille. Ne auttavat hahmottamaan muutoksen laajuutta kattavasti ja kestävät aikaa. Hyvin laaditut skenaariot ovat myös tarpeeksi konkreettisia, jotta niiden pohjalta voidaan tehdä arvoa tuottavia johtopäätöksiä. Strateginen ennakointi luo tutkitusti myös merkittävää kilpailuetua.

Laadukas strategiatyö vaatii toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa: mitä aiemmin tunnistamme muutoksen olevan käynnissä, sitä enemmän aikaa meillä on varautua muutokseen ja jopa hyötyä siitä. Vilkkumaa korostikin, että koska elämme todella nopeasti muuttuvassa maailmassa, on hyvä jatkuvasti seurata muutosta, eikä vain vuosikellon mukaisesti.

Ideaalein tilanne skenaariotyöskentelyssä on, kun skenaariot johtavat ns. robusteihin valintoihin, jotka toimivat kaikissa skenaarioissa. Tyypillisesti valintojen hyvyys kuitenkin riippuu olosuhteista, jolloin täyty priorisoida. Vilkkumaa esitteli tilaisuudessa menetelmiä, jotka auttavat priorisoimaan valintoja monimutkaisessa päätöstilanteessa.

Skenaariot tukevat myös seurannassa tarvittavien indikaattorien määrittelyä ja analyyttiset menetelmät niiden välisten syy-seuraussuhteiden hahmottamista. Parhaimmillaan strateginen ennakointi on jatkuva prosessi, jossa organisaatio seuraa toimintaympäristön muutosta ja hyödyntää ennakointitietoa strategian ketterässä johtamisessa.

Yhteenvetona strateginen ennakointi on keino ymmärtää kilpailijoita, asiakkaita ja muita erilaisia yrityksen menestymiseen vaikuttavia vaikeasti ennustettavia muutosvoimia. Johdon ja hallituksen on tärkeää tutkia muutosvoimien vaikutusta ja vuorovaikutusta sekä pohtia erilaisia skenaarioita. Skenaariot luovat pohjan portfoliopohjaiselle strategialle ja kokonaisvaltaiselle tilannekuvan seurannalle.

Strategia on hallituksen tärkein työkalu. Maailman monimutkaistuminen vaikuttaa vääjäämättä myös strategian tekemiseen. Tehokkaan toimeenpanon sijaan strategiassa korostuu kyky ylläpitää ja kehittää strategista kilpailuetua erilaisissa olosuhteissa. Kun strategia nähdään toimenpideportfoliona, yritys on valmiimpi sekä aktiivisesti johtamaan tulevaisuutta liiketoiminnan kannalta suotuisaan suuntaan että varautumaan yllätyksiin. Kun yritys on kilpailijoitaan aina pari askelta edellä, on sillä mahdollisuus luoda merkittävä kilpailuetua.