Mitkä ovat Euroopan geopoliittisten haasteiden vaikutukset suomalaisiin yrityksiin, Lauri Veijalainen?
19.05.2023
Boardmanin BoardTalks-podcastissa vierailee tällä viikolla East Officen toimitusjohtaja Lauri Veijalainen. Veijalainen kertoo jaksossa siitä, millä tavalla Venäjän hyökkäysota Ukrainassa on vaikuttanut Venäjällä ja Ukrainassa kauppaa tekeviin yhtiöihin.
Viime aikoina East Officea eniten työllistänyt aihe on Venäjän markkinoilta poistuminen eli exit. Yritykset eivät ole kuitenkaan jääneet laakereilleen makaamaan, vaan kun yhdestä markkinamaasta on poistuttu, ovat ne alkaneet miettimään aktiivisesti uusia maita.
Yrityksiä kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti Ukrainan jälleenrakentaminen. Veijalainen kertoo, että yhtiöt ovat jo aloittaneet rekrytointiprosesseja ja tehneet Ukrainan markkinan markkinatutkimuksia.
Lisäksi yhtiöt ovat kartoittaneet aivan uusia maita. Veijalainen on esimerkiksi vieraillut tänä keväänä Uzbekistanissa tutustumassa 35 miljoonan asukkaan maahan.
East Office edustaa tällä hetkellä 25 suurinta Venäjän tai Ukrainan markkinassa toimivaa tai toiminutta suomalaisyritystä, joten Veijalainen omaa aiheeseen laajan tarttumapinnan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli yllätys ja shokki paitsi East Officen edustamissa yrityksissä, mutta myös East Officen toimistolla. Tähän ei oltu osattu varautua etukäteen.
Veijalainen tietää, että suurin haaste Venäjän markkinoilta vetäytymisessä liittyy siihen, että osa yritysten liikevaihtoa katosi käytännössä yhden yön aikana. Osalla yrityksistä tämä tuntui tietysti suuremmin kuin toisilla, riippuen siitä, kuinka suuri painoarvo Venäjällä yritykselle oli.
Pohjoismaat ja Iso-Britannia kuuluvat Veijalaisen mukaan “Hall of Fameen.” Näissä maissa monet yritykset ovat säännönmukaisesti lähteneet tai tekevät lähtöä Venäjältä. Sen sijaan “Hall of Shameen” kuuluvat italialaiset, ranskalaiset, espanjalaiset ja unkarilaiset yritykset.
Tilanne on tosin varsin hankala, kun on koko ajan tullut uusia säädöksiä, lakeja ja ukaaseja. Prosessi on käynnissä, ja varmaan tullaan kuulemaan lisää uusista poistumisista ihan lähitulevaisuudessa.
Suomalaisista yrityksistä ensimmäisinä lähtöä Venäjältä tekivät B2C-kauppaa käyvät yritykset. Veijalainen arvelee, että näissä päätös exitistä piti tehdä nopeasti, koska B2C-sektorissa asiakkaat äänestävät hyvin nopeasti jaloillaan.
Veijalainen ei usko, että suomalaiset yhtiöt tulevat palaamaan Venäjän markkinaan.
Tästä toivutaan, mutta mun elinaikanani en tule varmaan koskaan käymään Venäjällä enkä usko, että suomalaiset yhtiöt tulevat palaamaan markkinaan.
Venäjän sijasta suomalaisyritykset ovat kääntäneet katseensa kohti uusia maita. Erityisesti Ukrainan jälleenrakentaminen kiinnostaa, mutta Ukrainassa jo liiketoimintaa omaavat suomalaisyritykset jännittävät, kuinka monta miestä heidän toimistoltaan kutsutaan armeijaan.
Veijalainen sanoo, että sodan aikana yrityksissä on korostunut työntekijöistä huolen pitäminen.
Henkilöstöstä on pidetty huolta. Varsinkin silloin kun sota alkoi, oli iso huoli siitä, kun viranomaiset alkoivat painostamaan yhtiötä niiden paikallishenkilöstön kautta. Kyllä kategorisesti pidettiin huolta omista työntekijöistä, riippumatta siitä, minkä maan kansalaisia he olivat.
Veijalainen kertoo, että ne yritykset, joiden organisaatiorakenne on ollut ohuempi, ovat selviytyneet sodan aiheuttamasta kriisistä paremmin. Niissä viestintä ja kommunikaatio ovat toimineet tehokkaammin ja asioista on päästy heti keskustelemaan oikeiden ihmisten kanssa.
Mitä yritykset voivat Ukrainan sodan aiheuttamasta kriisistä oppia?
Veijalainen nostaa esiin muutamia asioita.
- Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä, mutta niiden seuraukset pitää ymmärtää.
- Yllättäviin tilanteisiin on helpompi reagoida, kun riskianalyysit ja riskikartat on tehty huolella.
- Mitä vain voi tapahtua. Tässä auttavat “Think outside the box” -ajattelu ja mahdollisesti myös ohut organisaatiorakenne.
- Kommunikaation, viestinnän ja sparraamisen merkitystä ei voi korostaa.
