BOARDTALKS: Mitä olemme oppineet pandemian ajalta hallitustyöstä, Risto Siilasmaa?

BOARDTALKS: Mitä olemme oppineet pandemian ajalta hallitustyöstä, Risto Siilasmaa?

Risto Siilasmaa on tietoturvayhtiö F-Securen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimi Nokian hallituksen puheenjohtajana 2012-2020 ja Elisan hallituksen puheenjohtajana 2008-2012. Lisäksi hän on hallituksen jäsen Futuricessa sekä Picosunissa. Riston intohimo ja missio on kasvattaa pohjoismaista yrittäjyyttä kilpailemaan Piilaakson ja Kiinan kanssa. Risto onkin sijoittajana, neuvonantajana ja hallituksen jäsenenä mukana auttamassa noin 30 nuorta teknologiayhtiötä (mm. Wolt, Aiven, Small Giant Games, Picosun, AlphaSense, Futurice ja Efecte) kansainväliseen kasvuun ja menestykseen.

Jaksossa syvennytään erityisesti hallitustyön murrokseen. Miten skenaariotyöskentely on kehittynyt? Miten varmistetaan, että kaikilla on sama käsitys hyvästä hallitustyöstä? Kuinka hallitusta tulee arvioida ja palautteita käsitellä? Mikä on yllättänyt Riston hallitustyössä? Millä perustein Risto valitsee yritykset, joiden hallituksiin hän lähtee mukaan? Luvassa siis mielenkiintoinen podcast-jakso hallitustyöskentelystä!

Hallitusten kokousagendat tulisi rakentaa eri tavoin ja niin, että niissä hyödynnetään molempien erityispiirteitä ja minimoidaan ne molempien tapojen haittapuolet mahdollisimman hyvin.”

Mitä hallitustyöskentelystä pitäisi oppia pandemian ajalta?

Yksi oivallus on, että ei koskaan enää palata siihen vanhaan hallitusrytmiin, jossa on vain fyysisiä kokouksia.”. Siilasmaa kertoo podcast-jaksossa päätyneensä viime keväänä hyvin nopeasti siihen, että hallitustyöskentelyssä tulee rytmittää sopivissa määrin niin fyysisiä kuin virtuaalisia kokouksia.

Hallitusten kokousagendat tulisi rakentaa eri tavoin ja niin, että niissä hyödynnetään molempien tapojen erityispiirteitä ja minimoidaan molempien haittapuolet mahdollisimman hyvin. Etäkokouksissa käsitellään operatiivista raportointia, osavuosikatsausten läpikäymistä ja ns. teknisempiä asioita, joista harvoin on paljon erimielisyyksiä.

Risto Siilasmaa

Jaksossa kuullaan myös etätyöskentelyyn liittyvien työkalujen hyödyistä, joita voi esimerkiksi hyödyntää hallitustyön lisäarvon mittaamisessa. Siilasmaa kertoi mm. kokeilusta, jossa hallituksen kokouksiin on luotu järjestelmiä, joissa jokaisen aihealueen käsittelyn jälkeen jokainen hallituksen jäsen voi äänestää, miltä aiheen käsittely tuntui ja olisiko asian läpikäynnissä parannettavaa.

Siilasmaan mukaan jokaisesta agendakohdasta arvioidaan, kuinka hyvin, rakentavasti ja tuloksellisesti tiettyä asiaa käsitellään. Jälkikäteen voidaan katsoa, että mikä oli hallituksen mielestä selvästi paras ja huonoin agendakohta ja miksi.

Siilasmaa nostaa myös esille etätyön mahdollistaneen kansainvälisten jäsenten rekrytoinnin. “Diversiteetillä on selkeä lisäarvo nyt, kun kokouksia on enemmän etänä. Tämä fyysinen etäisyys on paljon vähempiarvoinen haaste.” Siilasmaan mukaan panostus, jonka ulkomaalainen hallituksen jäsen joutuu ajallisesti matkustamiseen käyttämään, on paljon pienempi, kun hallituksen kokoukseen ei tarvitse enää matkustaa.

Siilasmaa kuitenkin korostaa ihmisten olevan emotionaalisesti paljon älykkäämpi silloin, kun he tapaavat samassa huoneessa kuin konferenssipuhelussa tai videoneuvottelussa. Tämän takia fyysisiä kokouksia ei pidä kokonaan unohtaa.

Jaksossa nousee esille, että fyysisten kokousten etuna on myös se, että niiden ympärillä on aina enemmän sosiaalisia mahdollisuuksia tavata ja jutella hallituksen kokouksen ulkopuolella. “Maksimoidaan mahdollisuudet tavata yhtiön työntekijöitä ja johtoa, eikä pelkästään kokoushuoneessa vaan myös kahden kesken tai lounasseurueessa ja ottaa puheeksi sellaisia aiheita, joissa se emotionaalinen älykkyys on tärkeää.”

Pandemian tuomat lisäsävyt skenaariotyöskentelyyn

Siilasmaan mukaan pandemia on paljastanut, kuinka paljon Suomessakin ennakoidaan tulevaisuutta ilman ymmärrystä siitä, että ennakointi on täysin arvotonta, jos se ei johda toimenpiteisiin.

“Ennakoinnin motivaationa pitää olla, että sen pohjalta voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, joissa me itse muokkaamme oman tulevaisuuden mahdollisimman hyväksi. Jos se on taivaanrannan maalailua niin se on hyödytöntä,“ Siilasmaa kiteyttää jaksossa.

Skenaariotyön ei myöskään pitäisi olla 10 vuoden päähän ulottuvaa visiointia ja siihen liittyviä toimenpidesuunnitelmia vaan myös lyhytaikaista ja taktista suunnittelua. Siilasmaa nostaakin podcast-jaksossa havainnollistavia esimerkkejä skenaariotyöskentelystä pandemian ajalta.

“Skenaarioajatteluhan on pohjimmiltaan sitä, että voidaan maalata se koko spektri vaikkapa huonoimmasta vaihtoehdosta parhaimpaan vaihtoehtoon tai globalisoituneimmasta vaihtoehdosta kansallisimpaan ja sulkeutuneimpaan vaihtoehtoon tai mikä se ulottuvuus onkin joka katetaan. Sitten voidaan sieltä hakea ne välimuodot. “

Siilasmaa kehottaakin jaksossa miettimään eri vaihtoehtoja, jotka voidaan saattaa käytäntöön erilaisilla aikajänteillä. Toimenpiteiden taustalla tulisi olla valmiiksi ajateltuna myös vastuuhenkilöt, budjetit, suunnitelmat jne.

Kuuntele Risto Siilasmaan opit hallitustyöskentelystä ja ennakoinnista BoardTalks-jaksosta:

BoardTalks on Boardmanin lanseeramana podcast, jota juontavat Laura Raitio ja Taru Lindeman. Lue lisää BoardTalks-podcastistä ja seuraa meitä Twitterissä BoardTalks_pod ja kuulet uusista jaksoista ensimmäisenä! Arvostele meidät myös podcast-alustoilla (Spotify, Apple Podcasts jne) ja seuraa meitä suosikki podcast-alustalla!