BoardTalks-podcastin vieraana on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja ja entinen Kokoomuksen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. Tällä hetkellä Piia-Noora toimii UPM:n hallituksessa ja on vastavalittu nimitysvaliokunnan jäsen.

Jaksossa keskustellaan Kaupin omasta hallituspolusta, joka alkoi jo Kaupin ollessa vasta 18-vuotias ja kuulemme, mitä oppeja poliittisesta tausta voi ammentaa yritysmaailmaan. Lisäksi jaksossa syvennytään, kuinka eri vastuullisuuden osa-alueet näkyvät hallitusten agendoilla ja palkitsemisessa sekä kuinka vastuullisuutta voidaan mitata.

“Uskon, että vihreä siirtymä menee markkinan ohjaamana voimakkaasti eteenpäin. Siihen enemmän vaikuttaa se, että raha etsii vastuullisia kohteita.”

Kuuntele Piia-Noora Kaupin opit BoardTalks-jaksosta:

BoardTalks on Boardmanin lanseeramana podcast, jota juontavat Laura Raitio ja Taru Lindeman. Lue lisää BoardTalks-podcastistä ja seuraa meitä Twitterissä BoardTalks_pod ja kuulet uusista jaksoista ensimmäisenä! Arvostele meidät myös podcast-alustoilla (Spotify, Apple Podcasts jne) ja seuraa meitä suosikki podcast-alustalla!

Miten vastuullisuus määritellään yrityskontekstissa?

Vastuullisuus on laaja termi ja eri ihmiset korostavat sen osalta eri asioita. Kauppi määrittelee vastuullisuuden tarkoittavan yrityskontekstissa kolmea eri ulottuvuutta eli taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta.

Podcast-jaksossa kuullaan erityisesti siitä, miten ympäristövastuu huomioidaan UPM:n toiminnassa. “UPM:n kohdalla korostuu toki ilmasto ja ympäristö. UPM:n strategisena tavoitteena on, että haluamme olla edistämässä fossiilivapaata tulevaisuutta,” kertoi Kauppi ja korosti, että UPM on todella iso toimija ajatellen sitä, miten metsiä hyödynnetään sekä kasvatetaan hiilinielua.

Sosiaalisen vastuun osa-alueista puhuttaessa keskusteluun nousi erityisesti työturvallisuus ja johtamiseen liittyvät asiat, jotka näkyvät esimerkiksi henkilöstökyselyissä. “Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmissä on ollut mukana esimerkiksi se, että miten on saatu vähennettyä sairaspoissaoloja ja työtapaturmia ja parannettua turvallisuustilannetta nimenomaan UPM:n osalta.”

Lisäksi Kauppi nosti esille, että kun puhutaan suuresta globaalista yrityksestä, keskeisessä roolissa ovat alihankintaketjut. Sosiaalisen vastuun saralla onkin tärkeää tarkastella, minkälaiset työskentelyolosuhteet alihankintaketjun yrityksissä on. “Haetaan vastuullisuutta esimerkiksi tarkistamalla ja tekemällä säännöllisesti ja hyvin auditointeja ulkopuolisilla varmistaaksemme, että meidän ketjussamme kaikki tulevat kohdelluksi sosiaalisesti vastuullisella tavalla.”

Tärkeää on kuitenkin huomioida, ettei vastuullisuuden osa-alueita voida täysin erottaa toinen toisistaan, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa. “Kyllä se sosiaalinen vastuu lähtee siitä, että työntekijöillä työnantajayrityksellä on vastuu siitä taloudellisesta kannattavuudesta ja siitä, että on työpaikkoja, joissa voidaan tehdä. Kaikki liittyy kaikkeen. Ei voi erottaa sosiaalista vastuuta myöskään näistä taloudellisista mittareista ja tavoitteista ja toisaalta siitä ympäristö ja ilmastotehokkuudesta.“

Isoissa yrityksissä hallituksessa tarkastellaan usein vastuullisuutta YK:n kestävän kehityksen asettamien tavoiteohjelman tavoitteiden mukaisesti. Vastuullisuuden toteuttaminen on myös osa riskien- ja maineenhallintaa.

Jaksossa keskustellaan myös siitä, kuinka vastuullisuusasiat näkyvät tarkastusvaliokunnan agendalla. “Ylipäätään tarkastusvaliokunnan rooli on koko ajan on kasvanut. Esimerkiksi se, että kerätään ei taloudellista informaatiota, joiden avulla tehdään tiettäväksi sitä vastuullisuustyötä,“ kertoo Kauppi.