Mitä hallitusten pitäisi tietää tekoälystä, Tero Ojanperä?
05.05.2023
Podcastissa puhutaan tekoälystä yhdessä Tero Ojanperän kanssa. Hän on tekoälyratkaisuja kehittävän Silo AI:n hallituksen puheenjohtaja ja yksi yrityksen perustajista.
Ojanperä kertoo podcastissa koneoppimisesta, ChatGPT:stä, tekoälyn mahdollisuuksista yrityksille ja tekoälyn etiikasta.
Itse Ojanperä on innostunut teollisesta tekoälystä, jonka avulla voidaan esimerkiksi ennustaa tehtaan toimintaa ja havainnoida useita tunteja etukäteen, jos joku on menossa pieleen. Hän uskoo teollisen tekoälyn tuovan suuria mahdollisuuksia monille suomalaisille teollisuusyrityksille, jos vaan yritysten hallitukset ovat asiassa hereillä ja investoivat siihen riittävästi.
Yks tärkeimpiä oppeja hallitustyössä on, että ole aina hereillä. Maailma muuttuu niin nopeasti, ja joskus muutos tulee hiipien. Se, että jos se huomataan vasta sitten, kun muutos on kiihtyvästi tapahtumassa, silloin on liian myöhäistä.
Ojanperä kertoo, että viimeiset viisi vuotta kestänyt tekoälyaalto on perustunut koneoppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kone oppii esimerkiksi erottamaan hyvälaatuiset ja huonolaatuiset syöpäsolut toisistaan, kunhan sille on annettu aiemmin tarpeeksi näytteitä ja kerrottu, mitkä syöpäsolut ovat hyviä ja mitkä huonoja.
GhatGPT eroaa koneoppimisesta siten, että se pystyy datasta oppimisen lisäksi tuottamaan uusia tuotoksia kuten esimerkiksi koodia, puhetta tai tekstiä. Tästä syystä Ojanperä kutsuu ChatGPT:tä generatiiviseksi tekoälyksi. Generatiivisen tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi parantaa röntgenkuvien laatua, sillä se pystyy täydentämään epätäydellisiä kuvia.
Hallitus voi käyttää ChatGPT:tä esimerkiksi sparrauskumppanina.
ChatGPT on sparrauskumppani. Voit käyttää sitä ideointiin. Jos menet hallitukseen, voit hakea sieltä näkökulmia ja ideoita.
Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä paljon. Ojanperä haluaa muistuttaa hallituksia siitä, ettei niiden kannata langeta hypeen. Vaikka tekoälystä puhutaan paljon, eivät asiat ikinä tapahdu hetkessä. Hallitusten ei pidä hämääntyä siitä, että tekoälyasia on yhtäkkiä noussut niiden agendalle.
Mutta koska tekoälyssä piilee valtavia mahdollisuuksia ja myös vaaran paikkoja, täytyy hallitusten ymmärtää, millaista tekoälyä pyörii yrityksessä käytettävän teknologian taustalla.
Mistä se on tullut, miten se on opetettu, millä datalla ja onko se eettisesti kestävällä pohjalla? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joita pitää kysyä. Jos valitaan palveluntoimittaja, pitää kysyä vielä vakavammin kysymyksiä, miten se on kehitetty.
Hallitusten pitää Ojanperän mukaan nostaa tekoälyyn liittyviä teemoja esille nykyistä voimakkaammin. Tässä yhteydessä pitää miettiä myös sitä, keitä hallitukseen kuuluu. Onko hallituksessa ihmisiä, joilla on uteliaisuutta tekoälyä kohtaan ja jotka pystyvät käsittelemään monimutkaisia kysymyksiä.
Hallitusten pitää keskustella myös tekoälyn etiikasta. Se onkin monimutkaista, koska etiikka – käsitys oikeasta ja väärästä – muuttuu ajan myötä ja eri kulttuurien mukaan. Kukin hallitus voi kuitenkin käydä keskustelua siitä, mitä tekoälyn etiikka kunkin yrityksen kohdalla tarkoittaa.
Ojanperä näkee tekoälyn uhkakuvana se, että se jakaa ihmiset eri leireihin. On heitä, jotka osaavat käyttää niitä ja heitä, jotka eivät osaa.
Jos sä et nyt ota näitä työkaluja käyttöön, niin kyllä mä näen, että sä putoat helposti kelkasta.