Miltä yrityskauppa näyttäytyy lakiasiainjohtajan silmin, Riikka Tieaho?
12.12.2022
Jaksossa syvennymme lakiasiainjohtajan rooliin sekä johdon ja hallituksen yhteistyöhön hektisen yrityskaupan aikana. Missä vaiheessa yrityskauppaprosessia päätetään mitäkin ja kuka päättää? Miten roolit muuttuvat, kun ollaan ostamassa vs. myymässä?
Jaksossa keskustelemme teknologiayhtiö Woltin lakiasiainjohtajan Riikka Tieahon kanssa. Aiemman pitkän Nokia uran aikana hän toimi mm. hallituksen sihteerinä ja eri lakiasianyksikköjen johtajana aikana, jolloin Nokia kävi läpi isoja muutoksia.
Riikka oli tuolloin avaintehtävissä useammassa yrityskaupassa ja mukana sekä osto- että myyntiprosesseissa. Lisäksi jaksossa kuullaan Woltin ja Doordashin yrityskaupasta.
“Luottamuksen ilmapiiri hallituksen jäsenten sekä johdon välillä ja koko organisaatiossa on erittäin tärkeää.”
Keskusteltaessa yrityskaupoista ja niiden taustalla tapahtuvasta hallituksen johdon yhteistyöstä nousee esille tapausten erilaisuus, mikä vaikuttaa puolestaan dynamiikkaan.
Hallituksen jäsenellä on huolellisuusvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Näin ollen hallituksen on pystyttävä saamaan kaikki tarvittava materiaali ja tieto yrityskaupan prosesseista päätöksentekoa varten ja jotta hallitus osaa kysyä johdolta oikeanlaisia kysymyksiä.
Riikka korostaakin, että yhteistyön kannalta erityisen tärkeää on kommunikointi ja säännöllinen tiedon jakaminen hallituksen ja johdon välillä sekä avoimuus.
“Kyllä se tiedonjako on ihan tärkein juttu, miten se rooli sitten toimii kautta sen prosessin”.
Yrityskaupassa haasteita aiheutuu usein siitä, että neuvottelut etenevät todella nopeasti. Johto tekee suurimman osan jalkatyöstä, mutta hallituksen tuki on tärkeä.
Hallituksen tulee olla hyvin saatavilla ja johdon tulee pystyä saamaan prosessin aikana nopeasti neuvottelumandaatit. Lisäksi Riikka nostaa esille, että samalla johdolle on myös annettava työrauha asioiden eteenpäin viemiseen.
“Oman kokemukseen pohjaten ne prosessit alkavat todella nopeasti. Siinä ei oikein ennätä miettiä.”
Onkin hyvä sopia tiedonantokanavista ja tavoista hallituksen ja johdon välillä. Hallituksen on hyvä haastaa prosessin aikana johtoa ja esimerkiksi pyytää johdolta eri vaihtoehtojen skenaarioita.
Riikka nostaakin jaksossa esille hyviä esimerkkejä siitä, miten tehokasta tiedonjakoa on toteutettu yrityskaupan aikana.
“Voisi olla hyvä, että johto ja hallitus jo heti, kun prosessi alkaa pysähtyisivät pieneksi hetkeksi ja sopisivat yhdessä ne pelisäännöt, kuinka päivitetään toisia ja mitkä ovat odotukset kummaltakin puolelta.”
Jaksossa syvennytään myös pohtimaan osto- ja myyntitilanteiden eroavaisuuksia ja vaikutuksia erityisesti päätöksentekoon.
Riikka nostaa esille, että erityisesti myyntitilanteet ovat usein vaikeita. Yrityskaupan lisäksi pöydällä on usein myös muita vaihtoehtoja, joita täytyy pohtia huolellisesti.
“Ainakin mitä itse on nähnyt, niin se on henkisesti helpompaa olla ostajan puolella.”
Hän nostaa esimerkkinä Woltin ja Doordashin kaupan, jossa pöydällä olikin useita vaihtoehtoja.
Päätökset on tehtävä, sillä hetkellä, sen tiedon valossa ja Riikka kertookin, että jälkikäteen onkin mielenkiintoista katsoa sitten, miten asiat etenevät.
Yleisesti yrityskauppaprosessin aika on Riikan mukaan hyvin hektistä. Hän korostaa, että se on vahvasti tiimityötä.
“Saimme ihan uskomattomia asioita aikaan”.
Mukana on usein yrityksen henkilökunnan lisäksi paljon ulkopuolisia neuvonantajia.
Jaksossa syvennytään myös kaupan toteutumisvaiheeseen. Riikka korostaa, että on tärkeää pitää huolta ihmisistä. Ilman ihmisiä on vaikeaa viedä liiketoimintaa eteenpäin.
