Tahdon puute kasvun jarruna – Sitran analyysi Suomen ja EU:n haasteista

Joukko Boardmanin jäseniä vieraili Sitralla 18. syyskuuta keskustelemassa kasvun haasteista niin tuottavuuden ja innovaatioiden kuin väestönkehityksen ja kestävyydenkin näkökulmista.

Vierailun aluksi yliasiamies Atte Jääskeläinen esitteli Sitran strategista suunnanmuutosta, jonka jälkeen pääekonomisti Matti Paavonen esitteli näkökulmia kasvun hyytymiseen Suomessa ja johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja antoi katsauksen EU:n tulevaisuuden kehityskulkuihin ja mahdollisuuksiin.

Yliasiamies Atte Jääskeläinen esitteli vierailun aluksi Sitran strategista suunnanmuutosta.

Markkinasektorin kehitys laahaa

Edellytykset kasvuun ovat Suomessa tilastojen mukaan erinomaiset: olemme innovatiivisuudessa maailman kärkeä, korruptio on vähäistä, digitaaliset taidot ovat hyvällä tasolla ja yritykset ovat ottaneet tekoälyä aktiivisesti käyttöön. Silti tuottavuuskasvu sakkaa, eikä talous kasva.

Suomen ongelma on markkinasektorin tuottavuuden heikko kehitys. Verrattuna pohjoismaisiin naapureihimme, Suomessa yksittäisten toimialojen kasvu on hitaampaa ja kasvavia toimialoja on vähemmän. Myös ulkomaisen osaamisen hyödyntäminen erityisesti liiketoiminnan kansainvälistymisessä ja viennin lisäämisessä tuotiin esille Suomelle tyypillisenä haasteena.

Sitran pääekonomisti Matti Paavonen esitti näkemyksiä siihen, miksi Suomen talous ei kasva.

Investointien puute kasvun esteenä

Olisi helppo syyttää verotusta ja julkisen sektorin kokoa, mutta esimerkiksi kokonaisveroaste on tilastojen mukaan naapurimaista Tanskassa korkeammalla ja Norjassa ja Ruotsissa vain hiukan Suomea alempana, ja julkisen sektorin osuus arvonlisästä on Ruotsissa jopa korkeammalla.

Eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomessa on myös vähiten yritysten kasvua kaventavia rahoitusrajoitteita. Rahoitusjärjestelmäkin siis toimii, mutta kasvun tulpaksi näyttää muodostuvan yritysten omat vaatimattomat kasvuhalut ja -kyvyt.

Suomalaisyritysten kannattavuus on kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta investointeja ei tehdä riittävästi. Ongelman ydin vaikuttaisikin olevan siinä, että priorisoidaan osinkojen jakamista tulevaisuuden kasvuinvestointien sijaan.

Suomalaiselle vaikuttaisi riittävän kohtuullinen menestys sen sijaan, että haettaisiin merkittävää kasvua miljardien tasolle. Kun vaihtoehtoina on ottaa lisää riskiä kasvun hakemiseksi tai myydä nykyinen menestyvä liiketoiminta, niin moni valitsee jälkimmäisen.

EU murrosvaiheessa

Euroopan Unioni on ratkaisevassa murrosvaiheessa globaalin järjestelmän muuttuessa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on murenemassa, ja EU on pakotettu keksimään itsensä uudestaan. Reaktiivinen toiminta tai sormea heristävän tuomarin rooli ei enää riitä, vaan tarvitaan strategista suuntaa tulevaisuuteen.

EU:lla on paljon vahvuuksia, kuten maailman suurimmat sisämarkkinat, toimivat demokratiat, korkea koulutustaso ja johtava asema ilmasto- ja teknologiasääntelyssä. Haasteina ovat kitulias talouskasvu ja innovaatiokyvykkyyden heikentyminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Sisämarkkinoiden täysimääräinen hyödyntäminen tarjoaisi merkittävän mahdollisuuden. Yksin jäsenvaltiot ovat pieniä toimijoita, mutta yhdessä kokoaan huomattavasti suurempia. Uusilla aloilla, kuten energiassa, digitaalisessa taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla, yhteiset markkinat ovat kuitenkin edelleen hajanaiset ja kohtaavat merkittäviä sääntelyllisiä ja poliittisia esteitä.

Sitran johtajava asiantuntija Elina Kiisti-Kataja esitteli ennakointikatsauksen EU:n tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Teknologia avainasemassa

EU:n tulevaisuuden kannalta on kriittistä, tuleeko siitä teknologinen suurvalta vai jääkö se riippuvaiseksi yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista ratkaisuista. Haasteita luovat Yhdysvaltoja ja Kiinaa huonompi riskipääoman saatavuus, innovaatioiden ja tutkimustulosten kaupallistamisen hitaus sekä teknologian huippuosaajien siirtyminen pois alueelta. EU:ssa tarvittaisiinkin kipeästi lisää pääomaa ja rahoitusinstrumentteja, määrätietoisia toimenpiteitä työvoiman houkutteluun sekä pitkäjänteistä panostusta teknologiastrategiaan.

Sekä Suomen että EU:n haasteissa korostuu tahdon ja kunnianhimon puute. Menestykseen tarvitaan rohkeutta ottaa riskejä ja investoida tulevaisuuteen. Suomalaisilla on kyvyt kansainväliseen menestykseen, mutta usko itseen ja rohkeus käyttää näitä kykyjä tulisi olla suurempaa. Menestyksekkäiden maiden yhteinen nimittäjä on tahto kasvaa ja tehdä.

Vierailu Sitraan oli osa Boardmanin Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmä LJT:n toimintaa. Haluatko mukaan edistämään tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa? Tule mukaan LJT-verkostoomme.

Lue lisää ja liity!