Suomalaisiin johtoryhmiin tarvitaan lisää kansainvälisiä osaajia

Monimuotoiset työyhteisöt ja johtoryhmät eivät ole syntyneet vahingossa. Ne ovat syntyneet, koska monimuotoisuus on liiketoiminnallisesti järkevää. Jo nyt kansainvälinen työvoima auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja menestymään, mutta monimuotoisuus näkyy johtoryhmissä ja hallituksissa edelleen harvoin.

Olen kotoisin Intiasta ja tullut Suomeen alun perin tutkijaksi. Nykyään johdan VTT:ltä alkunsa saanutta kvanttiteknologiayritys SemiQonia ja kuulun Boardmaniin, jossa verkostoidun suomalaisen liike-elämän johdon kanssa.

Verkostoituminen on ratkaisevan tärkeää, sillä kansainvälisen osaajan on edelleen vaikea päästä Suomessa johto- tai hallitustehtäviin. Tämä on sääli, koska kansainvälisillä osaajilla olisi johtotehtävissä paljon annettavaa. Monikulttuurinen johto tuo yritykselle tuoreita näkökulmia, parempaa asiakasymmärrystä ja voi auttaa uusien markkinoiden ottamisessa haltuun. Esimerkkiä voimme katsoa Yhdysvalloista.

Yhdysvalloissa monimuotoisemman johtamisen lisääntymisen taustalla oli ennen kaikkea markkinoiden globalisoituminen. Kun Kiina ja Intia avautuivat ulkomaisille investoinneille, monikansallisista yrityksistä tuli aidosti monikulttuurisia.

Nopeimmin muutosta ovat vieneet eteenpäin kuluttajatuote- ja teknologiayritykset. Esimerkiksi Microsoft, IBM, Google, NVIDIA ja AMD ovat yrityksiä, joilla on aasialaistaustainen toimitusjohtaja.

Monet amerikkalaiset suuryritykset toimivat nykyään vahvasti Aasiassa, jossa sijaitsevat usein niiden tärkeimmät asiakkaat. Siksi johtaja, joka ymmärtää aasialaisia kulttuureja, voi olla ratkaisevassa asemassa yrityksen menestyksen kannalta.

Lisäksi aasialaistaustaiset johtajat ovat usein kasvaneet monietnisissä, moniuskontoisissa ja monikielisissä yhteiskunnissa, joissa monimuotoisuus on arkipäivää. Kehittyvissä talouksissa työskennelleet johtajat ovat myös tottuneet toimimaan vaikeissa ja nopeasti muuttuvissa liiketoiminta-, regulaatio- ja politiikkaympäristöissä, joissa ongelmanratkaisu vaatii luovuutta, epävarmuuden sietoa ja rajallisten resurssien tehokasta hyödyntämistä.

Mahdollisuuksista huolimatta Suomi ja Eurooppa sopeutuvat hitaasti monikulttuurisuuden todellisuuteen. Mukana on toivoa ja innostusta, mutta myös pelkoa. Onneksi kuitenkin politiikassa surullisen suosittu kapeakatseisuus on harvinaisempaa liike-elämässä. Eurooppalaisista yrityksistä on tulossa yhä monikulttuurisempia, osin väestön ikääntymisen vuoksi.

Meidän ei kannata jäädä passiivisina odottelemaan aikojen muuttumista. Ainakin kansainvälistä kasvua hakevien yritysten kannattaa nostaa monimuotoisuus prioriteetiksi. Henkilöstön lisäksi suomalaisyritysten on aika tuoda kansainvälisiä osaajia myös johtoryhmiin ja hallituksiin.

Monimuotoisuus ei ole uhka vaan kilpailuetu, johon kannattaa tarttua.

Tämä teksti julkaistiin alunperin mielipidekirjoituksena Talouselämässä 20.9.2025.

Kirjoittajasta

Himadri Majumdar on yli 20 vuotta Suomessa asunut kvanttiprosessoreita tulevaisuuden kvanttitietokoneisiin valmistavan SemiQonin perustaja ja toimitusjohtaja, joka aiemmin työskenteli pitkään tutkimuksen ja innovaatioiden parissa VTT:llä. Hän on myös Boardmanin kansainvälisen verkoston jäsen.