Tutkijablogi: Strategisella yhteistyöllä rakennetaan kestävää kasvua

Suomen talouskasvu on teema, jota eri tahot ovat lähestyneet viime vuosina monestakin näkökulmasta: Erilaiset työryhmät ovat antaneet panoksensa keskusteluun siitä, miten varmistamme tulevaisuuden kilpailukyvyn ja ottaneet kantaa mm. innovaatiorahoitukseen. Business Finlandin ekosysteemirahoitus onkin ollut merkittävässä roolissa viime vuosina. Sen tuloksena on saavutettu huomattavia lisäinvestointeja yrityksiltä ja kehitetty uusia teknologioita.

Pelkkä innovaatiorahoitus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan on löydettävä tapoja nopeuttaa ja tehostaa siirtymää ekosysteemeissä tapahtuvasta arvon luomisesta sen realisointiin, eli tutkimuksen ja kehityksen euroiksi kääntämiseen. Ratkaisuja tähän käsittelen myös tuoreessa väitöskirjassani.

Systeemisissä ongelmissa piilee kasvun mahdollisuus

Vihreä siirtymä ja terveydenhuollon tulevaisuus ovat esimerkkejä systeemisistä ongelmista, joiden ratkaiseminen on kestävän hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Niiden ratkaiseminen ei ole helppoa eikä suoraviivaistakaan. Suomalaisella sisulla pääsee pitkälle, mutta tänä päivänä ”suo, kuokka ja Jussi” eivät riitä, vaan tarvitaan tahtoa, taitoa ja ennen kaikkea yhteistyötä. Kun haasteita tarkastellaan useammasta näkökulmasta, varmistetaan, että kuokitaan oikeasta paikasta oikeaan aikaan.

Tänä päivänä ”suo, kuokka ja Jussi” eivät riitä, vaan tarvitaan tahtoa, taitoa ja ennen kaikkea yhteistyötä.

Haastankin julkisten organisaatioiden ja yritysten johtajia ratkaisemaan aikamme systeemisiä ongelmia ja tunnistamaan niissä piileviä kasvun mahdollisuuksia. Uskon, että monen organisaation välinen yhteistyö on systeemisten ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien ongelmien ratkaisemisen edellytys. Tuloksellinen yhteistyö ja sen johtaminen ovat työkaluja, jotka voivat auttaa Suomea ja Eurooppaa pärjäämään globaalissa kilpailussa.

Uudenlaista strategisesta ajattelua ja työkaluja

Väitänkin, että systeemisten ongelmien tunnistaminen ja niihin tarttuminen vaatii uudenlaista strategista ajattelua ja työkaluja, kykyä organisoitua ja johtaa yli organisaatiorajojen, ja ennen kaikkea rohkeaa ja näkemyksellistä johtajuutta. Strategisella tasolla, yritysten ja julkisten organisaatioiden yhteinen strateginen dialogi on merkittävässä roolissa. Sitä käydäänkin monilla foorumeilla, mutta valitettavan usein joko organisaation tai johtajan ego tulee aidon dialogin tielle. Lopputulos jää silloin torsoksi: Jos kaikki haluavat olla kuskin pukilla, voivat parhaat ratkaisuideat jäädä huomiotta.

Parhaimmillaan strateginen dialogi kuitenkin hyödyttää myös siinä mukana olevia tahoja. Kun oma näkemys laajenee, myös oman organisaation strategia paranee. Näin esimerkiksi Vaasan seudulla toimivassa EnergySampossa, jossa sen kumppanit ABB, Danfoss, Hitachi Energy, Wärtsilä, Vaasan Sähkö, VEO ja VNT Management ovat systemaattisesti ratkoneet systeemisiä vihreän siirtymän haasteita jo useamman vuoden ajan.

Yhteistyön rakenteet kuntoon

Operatiivisella tasolla, eli yhteistyön rakenteiden määrittelemisen ja johtamisen tasolla, on siis parantamisen varaa: Kestävä yhteistyö on monimuotoista, ja tulevaisuuden johtajalta vaaditaankin kykyä tunnistaa ja ottaa huomioon erilaisten organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten supervoimat, ja johtaa erilaisia yhteistyörakenteita huomioiden alati muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset.

Tulevaisuuden johtajalta vaaditaankin kykyä tunnistaa ja ottaa huomioon erilaisten organisaatioiden ja niissä työskentelevien ihmisten supervoimat.

Yhteistyön rakenteita on monia. Keskusteluissa vilahtelevat klusterit, verkostot, ekosysteemit ja alustat. Niiden määritelmät ovat kuitenkin epämääräisiä ja osin päällekkäisiä. Yhteistyöjohtaminen helpottuukin, kun klustereiden roolit tunnistetaan ja verkostojen ja ekosysteemien johtamisessa huomioidaan niiden erityispiirteet. Olennaista on myös ymmärtää alustojen rooli ja varmistaa datan hyödyntäminen yli organisaatiorajojen.

Yhteistyöjohtamisen työkalupakki

Käytännön näkökulmasta tarvitaan siis uudenlaisia johtamisen työkaluja. Ne voivat auttaa julkisten organisaatioiden ja yritysten johtajia ratkaisemaan systeemisiä ongelmia tuloksellisemmin. Strategisella tasolla ne tuovat uusia näkökulmia kasvun mahdollisuuksien tunnistamiseen. Lisäksi ne tuovat selkeyttä yhteistyön rakenteiden määrittelyyn ja yhteistyöjohtamiseen, ja voi näin nopeuttaa siirtymää arvon luomisesta arvon realisointiin – eli ratkaisujen kaupallistamiseen.

Kannustankin johtajia avoimuuteen, erilaisuuden hyväksymiseen ja erilaisten toimijoiden odotusten hallintaan. Samalla rohkaisen organisaatioita ja johtajia kehittämään dynaamista yhteistyökyvykkyyttä ja näin valjastamaan ”yhteistyön voiman” kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kirjoittajasta

DR2 Sari Kola (Tekniikan ja kauppatieteen tohtori) on EnergySampo ekosysteemin ja BotH2nia Vetylaakson orkestraattori ja hallitusammattilainen, jonka Turun Kauppakorkeakoulussa tehty väitöskirja ”The power of we: Towards Dynamic Collaboration Capability in inter-organizational multi-party collaboration” on julkaistu tänä syksynä.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.