Tutkijablogi: Opettajan asenne vaikuttaa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen

Yrittäjyyskasvatuksella on merkittävä rooli yrittäjyyden edistämisessä yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on edistää ymmärrystä yritystoiminnan perusteista sekä kehittää opiskelijoiden yrittäjämäistä ajattelua ja kykyä tarttua mahdollisuuksiin erilaisissa työelämän tilanteissa. Opettajien rooli ja asenteet tässä yrittäjämäisen mindsetin muokkaamisessa ovat ratkaisevia. Opettajien asenteet yrittäjyyskasvatusta kohtaan vaikuttavat suoraan siihen, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan ja miten se vaikuttaa opiskelijoihin.

Blogissa mainittu tutkimus palkittiin lokakuussa Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinnolla. Kuvassa Boardman LJT:n hallituksen jäsen Suvi Konsti-Laakso, tutkijat Minna Hämäläinen, Kati Peltonen, Sanna Joensuu-Salo ja Anu Raappana sekä Yksityisyrittäjäin säätiön varainhoitaja Mika Aho.

Opettajien asenteet yrittäjyyskasvatusta kohtaan ovat verrattain pysyviä

Tutkimuksessamme seurattiin kolmen vuoden ajan ammattikorkeakoulujen opettajien asenteita yrittäjyyskasvatukseen. Mukana oli yli kaksisataa opettajaa eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Tarkastelimme tutkimuksessamme, miten opettajien saama yrittäjyyteen liittyvä koulutus ja heidän kokemansa organisaation tuki vaikuttavat asenteisiin, ja kuinka pysyviä nämä asenteet ovat.

Tulokset osoittavat, että opettajien asenteet yrittäjyyskasvatukseen ovat pääosin myönteisiä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Osa opettajista kokee yrittäjyyskasvatuksen erittäin tärkeäksi ja kiinnostavaksi, kun taas toisille se on vähemmän merkityksellistä. Merkittävää on, että nämä asenteet ovat yllättävän pysyviä. Kolmen vuoden seurannassa suhtautuminen ei juurikaan muuttunut. Positiiviset asenteet pysyivät positiivisina, ja vastaavasti neutraalit tai negatiiviset asenteet säilyivät.

Koulutuksen ja organisaation tuen vaikutus asenteisiin

Yrittäjyyskasvatukseen liittyvä koulutus vaikuttaa selvästi opettajien asenteisiin. Ne opettajat, jotka olivat osallistuneet yrittäjyyskasvatukseen liittyvään koulutukseen, suhtautuivat yrittäjyyskasvatukseen merkittävästi myönteisemmin kuin ne, joilla koulutusta ei ollut. Koulutus ei ainoastaan lisää ymmärrystä yrittäjyydestä, vaan myös vahvistaa motivaatiota edistää yrittäjämäistä toimintakulttuuria oppilaitoksissa. Koulutuksen vaikutus näkyy selvästi: se selittää lähes neljänneksen opettajien asenteiden vaihtelusta.

Organisaation tuki on toinen keskeinen tekijä. Opettajat, jotka kokevat saavansa tukea organisaation strategiasta, opetussuunnitelmasta ja laadunhallinnasta, suhtautuvat yrittäjyyskasvatukseen selvästi myönteisemmin. Kun yrittäjyyskasvatus on huomioitu organisaation rakenteissa ja arjessa, opettajat kokevat työnsä merkityksellisempänä ja ovat motivoituneempia edistämään yrittäjyyttä. Strateginen tuki ei siis ole vain juhlapuheita, vaan se näkyy konkreettisesti opettajien arjessa ja asenteissa.

Tutkijat Minna Hämäläinen, Sanna Joensuu-Salo, Kati Peltonen ja Anu Raappana.

Vaikutukset käytäntöön

Tutkimuksemme osoittaa, että asenteet muodostuvat varhain ja pysyvät pitkään. Siksi yrittäjyyskasvatuksen tukeminen kannattaa aloittaa jo uran alkuvaiheessa. Tässä opettajankoulutuksella on tärkeä rooli. Samoin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä täydennyskoulutus lisää opettajien myönteistä suhtautumista ja edistää yrittäjämäisen ajattelun leviämistä oppilaitoksissa.

Korkeakouluja on kannustettu muuttumaan yhä yrittäjämäisemmiksi. Yrittäjämäisen korkeakoulun avaintekijöitä ovat toimiva yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri. Tutkimuksemme osoittaa, että kun organisaation strategia, opetussuunnitelma ja laadunhallinta tukevat yrittäjyyskasvatusta, opettajat kokevat työnsä merkityksellisempänä ja ovat motivoituneempia edistämään yrittäjyyttä.

Johdon rooli on keskeinen. Se voi vaikuttaa asenteisiin luomalla kannustavan ilmapiirin, tarjoamalla resursseja ja huomioimalla yrittäjyyskasvatuksen strategisessa päätöksenteossa.

Johdon rooli on keskeinen. Se voi vaikuttaa asenteisiin luomalla kannustavan ilmapiirin, tarjoamalla resursseja ja huomioimalla yrittäjyyskasvatuksen strategisessa päätöksenteossa. Opettajien rekrytoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota myönteiseen suhtautumiseen yrittäjyyteen, jos tavoitteena on edistää yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Perehdytyksessä ja urakehityksessä yrittäjyyskasvatuksen tukeminen ja koulutus kannattaa nostaa esiin. Strategia- ja opetussuunnitelmatyössä yrittäjyyskasvatuksen rooli tulee tehdä näkyväksi ja konkreettiseksi.

Opettajien asenteet yrittäjyyskasvatukseen ovat pysyviä, mutta niihin voidaan vaikuttaa koulutuksella ja organisaation tuella. Johdon päätöksillä on suora vaikutus siihen, miten yrittäjyyskasvatus toteutuu käytännössä, ja millainen yrittäjämäinen ajattelu leviää tulevaisuuden työelämään.

Tulokset perustuvat Teaching and Teacher Education vertaisarvioidussa johtavassa kasvatusalan lehdessä julkaistuun tutkimukseen ”The temporal development of teachers’ attitudes on entrepreneurship education – A latent growth curve analysis”. Se voitti Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinnon lokakuussa 2025. Lue lisää palkinnosta

Kirjoittajista:

Sanna Joensuu-Salo toimii tutkijayliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja yrittäjyyden dosenttina LUT-yliopistossa.

Minna Hämäläinen työskentelee tutkijatohtorina LUT-yliopistossa.

Kati Peltonen toimii TKI-johtajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Anu Raappana työskentelee tutkijana ja opettajana LUT-yliopiston yrittäjyyden tiimissä.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.