Tutkijablogi: Mistä löytyy kasvuyhtiölle sopiva hallintomalli?

Minkälaista hallintomallia kasvuyhtiöissä tulisi soveltaa? Entä miten OHJ-yhteistyö toimii yrityksissä, joissa samat henkilöt kantavat sekä omistajan, hallituksen jäsenen että johtajan hattua? Aiheesta juuri väitellyt Tom Liljeström metsästää kasvuyhtiöille sopivaa hallintomallia.

Kasvuyhtiöksi määritellään usein yhtiö, joka on varsin alkuvaiheessa organisatorista kehitystä, rakentaa resurssipohjaansa, on kasvuhakuinen ja hakee lisäpääomaa sekä ulkopuolisia liittolaisia. Tämä kasvava määrä yhtiöitä on huomattavan usein osaavan yrittäjähenkisen porukan perustama, ja suurin osa omistajista on myös töissä yhtiössä. Usein itsenäinen hallitustyö on ollut osa toimintaa perustamisesta saakka, ja hallituksessa on mukana ulkopuolisia täydentämässä yhtiön tarvitsemia tietoja ja taitoja.

Perinteiset hallintomallit eivät toimi kasvuyhtiöissä

Tyypillisesti kasvuyhtiöille on soviteltu kevennettyä versiota pörssiyhtiöiden hyvän hallinnon koodista, tai otettu mallia perheyhtiömalleista. Nämä hallintomallit eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti sovellu kasvuyhtiölle.

Pörssiyhtiöiden hallintokoodi lähtee siitä, että omistajilla on roolia lähinnä yhtiökokouksissa hallituksen ollessa keskeisin toimija. Näinhän ei kasvuyhtiöissä ole, koska suurin osa omistajista on töissä yhtiössä.

Perheyhtiömallissa oleellista on ajatus omistajuuden jatkumisesta seuraavalle sukupolvelle. Kasvuyhtiöissä omistajuus yleensä ei ole ajateltu periytyväksi. Päinvastoin, jos omistaja syystä tai toisesta ei enää ole töissä yhtiössä hänellä hyvin usein on velvollisuus myydä osakkeensa joko yhtiön lunastettavaksi tai muille osakkaille. Varsin usein varsinainen syy yhtiön perustamiselle on ajatus myydä se eteenpäin sopivassa vaiheessa.

Tasapainoa omistajien, hallituksen ja johdon välillä tarvitaan

Näiden kasvuyhtiöiden arvonluontiin keskittyvän hallintomallin ytimessä on tasapaino ja yhteistyö omistajien, hallituksen, ja johdon (OHJ) välillä. Yhteistyö muotoutuu tilanteen mukaan soveltuvista yhteistyökäytänteistä. Käytänteet voivat edeltää tai seurata hallituskokouksia, ja voivat niin täydentää kuin korvata hallituksessa käsiteltäviä asioita.

Tyypilliset syyt yhteistyöhön on valjastaa kaikki resurssit käyttöön mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Syynä yhteistyölle on sekä oppia yhtiön menestykselle tärkeitä taitoja mahdollisimman tehokkaasti, että varmistaa yhteinen käsitys mihin suuntaan seuraavaksi edetään.

Selkeät roolit eri tilanteisiin

Käytännössä yhteistyöhön pohjautuva hallintomalli toteutetaan selkeillä rooleilla niin omistajille, hallitukselle kuin johdolle. Hallituksen keskeisin rooli on ylläpitää erilaisia, tilanteisiin soveltuvia käytänteitä, työkalupakkia, joissa OHJ-ketju toimii osittain pienemmillä kokoonpanoilla osittain yhdessä. Omistajien tärkein rooli on ilmaista yhtiön toiminnan tarkoitus sekä ottaa kantaa toiminnalliseen ja taloudelliseen riskitasoon tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon rooli on luontevasti sekä toteuttaa, että tuottaa informaatiota tulevia päätöksiä varten.

OHJ-tasapainoon perustuva hallintomalli ei ole ristiriidassa hallintokoodien kanssa, vaan täydentää sitä merkittävästi. Hallitustyötä ympäröivä epävirallinen hallintotyö luo valmiutta tehdä nopeita päätöksiä, joissa yhdistyy omistajanäkökulma ja itsenäisen hallituksen vastuu. Tämä hallintomalli ei lähde yhdestä tavoiteltavasta hallintokoodista. Sen sijaan se muodostuu repertoaarista erilaisiin tilanteisiin soveltuvia käytänteitä yhtiön nopeastikin vaihtelevia tilanteita ja tarpeita varten.

Kirjoittajasta

Tom Liljeström on viimeisen 30 vuoden aikana ollut 20 yhtiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa – perheyhtiöitä, pörssiyhtiöitä, osuustoiminnallisia- ja keskinäisiä yhtiöitä sekä säätiöitä. Hänen LUT-yliopistossa tekemänsä väitöskirja “Informal governance in small and medium sized companies as a systematically managed activity – an owner, board and management perspective.” ilmestyi vuonna 2025. Liljeström on myös Boardmanin partneri ja LJT-tutkijaverkoston aktiivinen jäsen.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.