Brysselin ytimessä: mitä yritysjohdon tulisi tietää mahdollisuuksista EU:ssa
13.03.2026
Brysselissä tehtävät päätökset muokkaavat suoraan yritysten kilpailukykyä, teknologiapolitiikkaa ja turvallisuusympäristöä. Joukko Boardman Advisors-verkoston jäseniä vieraili Brysselissä 2.–3.3.2026 keskustelemassa Euroopan turvallisuus-, teknologia- ja talouspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kahden päivän ohjelma tarjosi yritysten omistajille, hallitusten jäsenille ja ylimmälle johdolle näkymän siihen, miten EU:n ja Naton päätökset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön tulevina vuosina.
Ryhmä tapasi Brysselissä useita keskeisiä eurooppalaisen päätöksenteon toimijoita ja asiantuntijoita. Keskusteluja käytiin Euroopan parlamentin jäsen Aura Sallan, Suomen Nato-edustuston Inka Karin, suurlähettiläs Jori Arvosen, Henna Virkkusen kabinetin päällikön Antti Timosen, EK:n Brysselin toimiston Ilari Kallion sekä Euroopan komission puolustus- ja avaruuspolitiikan asiantuntijoiden Benjamin Hartmannin ja Jonas Urbanavičiusin kanssa. Vierailuun sisältyi myös tutustuminen Euroopan parlamentin toimintaan ja EU:n päätöksenteon käytäntöihin.
EU:n päätöksenteko ja yritysten vaikutusmahdollisuudet
Brysselissä käydyt keskustelut vahvistivat, että EU:n päätöksenteko vaikuttaa yhä suoremmin yritysten strategiseen toimintaympäristöön. Digitaalinen sääntely, datatalous ja sisämarkkinoiden kehitys määrittävät monien yritysten kasvun edellytyksiä.
EU:ssa on viime vuosina rakennettu laaja datalainsäädännön kokonaisuus, joka vaikuttaa yritysten toimintaan koko Euroopassa. Samalla Brysselissä käydään aktiivista keskustelua sääntelyn yksinkertaistamisesta, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky paranisi ja innovaatioille syntyisi enemmän tilaa.
Keskustelujen keskeinen havainto yritysjohdon näkökulmasta oli, että EU-vaikuttaminen on usein huomattavasti suorempaa kuin Suomessa ajatellaan. Europarlamentaarikot, komissio ja kansalliset edustustot tarvitsevat jatkuvasti tietoa siitä, miten lainsäädäntö vaikuttaa käytännössä yritysten toimintaan.
Turvallisuuspolitiikka ja geopoliittinen murros
Vierailun keskeinen teema oli Euroopan turvallisuusympäristön nopea muutos. Ukrainan sota, geopoliittinen kiristyminen ja suurvaltakilpailu ovat nostaneet turvallisuuspolitiikan EU:n ja Naton päätöksenteon keskiöön.
Samalla eurooppalaisten maiden vastuuta puolustuksesta kasvatetaan. Nato toimii edelleen konsensuspohjaisena organisaationa, jossa päätökset rakentuvat jäsenmaiden yhteisen uhkaymmärryksen varaan.
Suomen asema tässä kokonaisuudessa on vahva. Suomi nähdään liittolaisena, joka tuo Natoon osaamista erityisesti varautumisen, resilienssin ja kokonaisturvallisuuden alueilla. Yrityksille tämä kehitys näkyy muun muassa kasvavina puolustusinvestointeina, kriittisen infrastruktuurin merkityksen kasvuna sekä kyberturvallisuuden ja teknologian roolin vahvistumisena.
Teknologiapolitiikka kilpailukyvyn ytimessä
Euroopan kilpailukykyä koskevissa keskusteluissa korostui teknologiapolitiikan strateginen merkitys. Euroopassa pyritään vahvistamaan asemaa esimerkiksi kvanttiteknologiassa, datataloudessa ja digitaalisissa infrastruktuureissa.
Samalla tavoitteena on vähentää riippuvuutta muista suurvalloista ja rakentaa vahvempaa eurooppalaista teknologista kapasiteettia. Digisääntelyn selkeyttäminen ja datan tehokkaampi hyödyntäminen nähdään keskeisinä tekijöinä eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Yritysjohdolle huomioitavaa
Yhteenvetona voisi todeta, että Euroopan politiikka on siirtymässä vaiheeseen, jossa turvallisuus, kilpailukyky ja teknologiapolitiikka kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Tämä kehitys vaikuttaa suoraan yritysten toimintaympäristöön esimerkiksi digisääntelyn, datatalouden, puolustusteollisuuden sekä kriittisen infrastruktuurin kautta.
Samalla Brysselin päätöksenteko tarjoaa yrityksille myös vaikutusmahdollisuuksia. EU:n toimielimet tarvitsevat jatkuvasti tietoa siitä, miten sääntely vaikuttaa käytännössä yritysten kilpailukykyyn ja investointeihin.
Brysselin keskustelujen perusteella Suomi nähdään EU:ssa ja Natossa arvostettuna ja osaavana kumppanina. Vaikutusvalta ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä, verkostoja ja kykyä tuoda esiin suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmia oikeissa pöydissä.
Katso lisää kuvia Brysselistä
Haluatko kutsuja tämän kaltaisiin tilaisuuksiin ja mahdollisuuden verkostoitua muiden omistajien, hallitusjäsenten ja johtajien kanssa? Tutustu Boardman-osaamisverkoston eri jäsenyysmuotoihin ja hae mukaan!