Missä valta yrityksessä todella sijaitsee?

Syyskuun alussa järjestämämme webinaarin myötä olen pohtinut, mihin valta OHJ-ketjussa asettuu. Michel Foucault’n valtakäsitys tarjoaa yhden kiinnostavan näkökulman siihen, miten valta, tieto ja vaikutusvalta rakentuvat omistajien, hallituksen ja johdon välisessä yhteistyössä.

Blogin kirjoittaja Hanna-Mari Aula (keskellä) sekä Boardman-partnerit Lars Husberg ja Peter Therman syyskuussa järjestetyssä webinaarissa.

Perinteisesti valtaa ja vallankäyttöä yrityksissä on tarkasteltu hierarkian, muodollisen aseman ja päätöksenteko-oikeuksien kautta, ja valtarakennetta on kuvattu organisaatiokaaviolla. Omistajilla on omistajan valta, hallituksella päätös- ja valvontavalta ja johdolla operatiivinen valta. Mutta kertooko muodollinen asema lopulta kovinkaan paljon siitä, missä valtaa todella käytetään?

Ranskalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Michel Foucault (1926–1984) tunnetaan erityisesti vallan, tiedon ja niitä ylläpitävien käytäntöjen ja rakenteiden välisten suhteiden analyysista. Foucault’n ajattelussa valta ei ole jotakin, jonka joku yksinkertaisesti omistaa. Valta ei siis ole jotakin, jonka omistaja, hallitus tai johto omistaa, vaan se rakentuu jatkuvasti ihmisten välisissä suhteissa, tiedossa, rakenteissa ja organisaation arkisissa käytännöissä.

Omistajien, hallituksen ja johdon muodostamassa OHJ®-ketjussa olennaista ei ole vain se, kenellä on oikeus päättää, vaan kuka haluaa ja kykenee vaikuttamaan siihen, mitä pidetään tärkeänä, totena ja mahdollisena.

Valta ei seuraa vain asemaa

OHJ-ajattelun yksi keskeinen lähtökohta on, että vallan tulisi perustua osaamiseen, ei asemaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kaikkea olennaista tietoa ei voi olla hierarkian huipulla. Jos paras ymmärrys käsillä olevasta kysymyksestä on johdolla, asiantuntijalla tai hallituksen jäsenellä, tämän osaamisen pitäisi päästä vaikuttamaan päätöksentekoon riippumatta siitä, missä kohtaa muodollista hierarkiaa henkilö sijaitsee.

Mutta osaamiseen perustuva vallankäyttökään ei ole vallasta vapaata. Jos vallan halutaan seuraavan osaamista, joudutaan kysymään paitsi sitä, kuka tietää, myös sitä, kuka määrittelee, mikä tieto ja osaaminen katsotaan kulloinkin relevantiksi.

Foucault’n ajattelussa valta ja tieto kietoutuvat toisiinsa: valta vaikuttaa siihen, millaista tietoa tuotetaan ja pidetään merkityksellisenä, mutta samalla tieto muovaa vallankäyttöä. Se, millaista tietoa hallitukselle tuotetaan, mitä mittareita seurataan, millä käsitteillä strategiasta keskustellaan ja mitkä asiat jäävät raportoinnin ulkopuolelle, suuntaa hallituksen huomiota ja vaikuttaa siihen, millaisena yrityksen todellisuus näyttäytyy. Mittaaminen, arviointi, normit ja tiedon tuottaminen voivat itsessään muodostua vallankäytön mekanismeiksi.

Vaikka tiedon epäsymmetrian vähentäminen OHJ-ketjussa on hyvän päätöksenteon ehdoton edellytys, yhteinen tilannekuva ei saa tarkoittaa yhtä sallittua tulkintaa todellisuudesta. Parhaimmillaanhan hallitus tuo juuri vaihtoehtoisia näkökulmia, haastaa johdon oletuksia ja nostaa esiin asioita, joita vallitseva tapa nähdä yritys ei tavoita. Yhteinen tilannekuva ei poista erilaisia tulkintoja, vaan tekee ne näkyviksi ja mahdollistaa niiden käsittelemisen.

Hyvä hallinto tekee vallankäytön näkyväksi

Sama koskee luottamusta, joka on omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyön perusta. Hyvässä hallituksessa luottamus mahdollistaa juuri sen, että valtaa voidaan myös haastaa. Hallituksen pitäisi olla tila, jossa voidaan turvallisesti kysyä: Miksi ajattelemme näin? Mihin tämä käsitys perustuu? Mitä emme ehkä näe?

Luottamus mahdollistaa terveen kitkan ja rakentavan debatin. Se mahdollistaa oikeuden kysyä, epäillä ja haastaa myös niitä käsityksiä, joita organisaatiossa pidetään itsestään selvinä.

Valta ei katoa organisaatiosta, vaikka sitä hajautetaan tai siirretään pois muodollisesta hierarkiasta. Olennaista on ymmärtää, miten valta kulloinkin jakautuu, missä se sijaitsee ja miten se toimii.

Kuka määrittää agendan? Kenen tieto pääsee pöydälle? Kuka voi kyseenalaistaa? Mitkä asiat jäävät sanomatta? Kenen tulkinta muuttuu lopulta yhteiseksi tilannekuvaksi?

Hyvän OHJ-yhteistyön tunnusmerkki ei ole vallan vähäisyys, vaan kyky tunnistaa ja tehdä näkyväksi, miten valta todellisuudessa jakautuu ja miten vallankäyttö toimii. Hyvä hallinto tunnistaa paitsi muodollisen vallan myös ne rakenteet ja käytännöt, joiden kautta jokin tieto, näkemys tai toimija saa enemmän painoarvoa kuin toinen.

Valtaa ei tarvitse, eikä voida poistaa. Olennaista on rakentaa omistajien, hallituksen ja johdon välille rakenteet ja luottamus, joiden avulla valtaa voidaan käyttää tietoisesti, avoimesti ja yrityksen parhaaksi.

Omistajien, hallitusten jäsenten ja johdon eri rooleista ja toimivasta yhteistyöstä keskustelimme myös syyskuun alun webinaarista. Jos aihe kiinnostaa, katso tallenne alta.

Kirjoittajasta

Hanna-Mari Aula on Boardmanin arviointipalveluista vastaava johtaja. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden tohtori ja työskennellyt pitkään konsultoinnin ja asiantuntijapalveluiden parissa, palvellen niin yritysten omistajia, hallituksia kuin johtoryhmiä. Hän on vastannut sadoista hallitusarvioinneista ja toiminut erilaisten organisaatioiden hallituksissa erityisesti urheilun ja tutkimuksen osaamisalueilla.

Haluatko kehittää organisaatiosi OHJ-päätöksentekoketjun toimivuutta?

Menestyksen turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää omistajien, hallituksen ja johdon saumatonta yhteistyötä. OHJ®-arviointi on työkalu omistajille ja hallitukselle valmistautua tulevaan. Arvioinnissa omistajat, hallitus ja johto muodostavat oman näkemyksensä hallitustyön ja yhteistyön toimivuudesta. Arviointi tekee näkyväksi erilaiset ymmärrykset yhtiön tilasta ja auttaa tunnistamaan toimintaan liittyvät vahvuudet ja kehittämistä vaativat asiat.

Tutustu OHJ-arviointiimme