Tutkijablogi: Kasvu vaatii hallitukselta kykyä tehdä vastakkaisia asioita yhtä aikaa

Kasvuyhtiön hallitus katsoo vuosien päähän. Seuraavassa hetkessä se auttaa ratkaisemaan akuutteja ongelmia. Hallitus tuo kasvuun systemaattisuutta. Samalla sen pitää säilyttää joustavuus ja ketteryys. Hallitustyö kasvuvaiheessa on jatkuvaa liikettä vastakkaisten vaatimusten välillä.

Blogin kirjoittanut tutkija Reetta Keranen kädessään kasvuyhtiöiden hallitustyötä käsittelevä väitöskirjansa. Kuvaaja Enna Palonen.

Haastattelin väitöstutkimustani varten 30 hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä, joilla oli yhteensä 120 hallituspaikkaa kasvuvaiheessa olevissa suomalaisissa yhtiöissä. Tutkimuksen tuloksena syntyi hallituksen ambidekstrisen kasvukäytännön malli, joka kuvaa, miten hallitus toimii yrityksen kasvuvaiheessa.

Malli rakentuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä elementistä: kasvuambition jatkuvasta yhteensovittamisesta, dynaamisen agendan muovaamisesta sekä navigoinnista kasvuvaiheelle tyypillisten jännitteiden välillä. Näiden hallinta vaatii hallitukselta ambidekstristä kyvykkyyttä eli kykyä toimia keskenään ristiriitaisten vaatimusten keskellä.

Kasvuambitio näkyväksi

Tutkimukseni yksi keskeisistä havainnoista on, että kasvuambitio ei ole automaattisesti jaettu omistajien, hallituksen ja johdon välillä. Jopa hallituksen jäsenet voivat ymmärtää kasvun eri tavoin.

Puheenjohtajan tehtävä on varmistaa, että kasvuambitiosta muodostuu yhteinen ymmärrys. Se edellyttää yhteistä näkemystä siitä, millaista kasvua tavoitellaan, millä vauhdilla, millä riskitasolla ja mitkä ajurit sitä ohjaavat.

Yrityksen tilanne, omistajien tavoitteet ja johdon näkemykset muuttuvat jatkuvasti, joten yhteistä kasvuambitiota pitää päivittää säännöllisesti. Kasvuambitio antaa hallitustyölle suunnan ja vauhdin.

Dynaaminen agenda

Tutkimukseni perusteella kasvuyhtiön hallitustyö keskittyy erityisesti kolmeen alueeseen:

1. jatkuvaan strategiointiin, priorisointiin ja kasvun pullonkaulojen poistamiseen
2. kasvurahoitukseen ja rahoitettavuuteen sekä
3. ihmisiin ja organisaation skaalaamiseen.

Hallituksen tulee kohdistaa huomionsa juuri kyseisellä hetkellä kriittisiin kasvuteemoihin. Puheenjohtaja ja toimitusjohtaja yhdessä arvioivat, mitkä niistä tarvitsevat syvyyttä tai toistoa. Kasvun kannalta oleellinen teema voi vaatia erillisen hallituksen projektin, valiokunnan, tiheämmän kokousrytmin tai henkilökohtaista sparrausta.

Hallituksen agenda muovautuu jatkuvasti ja priorisointia ohjaavat kasvun tarpeet. Tavoitteena on poistaa kasvun pullonkauloja mahdollisimman nopeasti, mielellään ennakoiden. Kasvuyhtiön hallitustyö ei siten ole vain kokouksia, vaan jatkuvasti muotoutuva käytäntö.

Jatkuvat jännitteet

Kasvuyhtiön hallitustyössä toistuu erityisesti viisi jännitettä:

1. operatiivinen ja strateginen,
2. lyhyt ja pitkä aikaväli,
3. joustavuus ja rakenne,
4. luovuus ja tehokkuus sekä
5. arvon luonti ja arvon suojaaminen.

Näiden jännitteiden painotus muuttuu jatkuvasti yrityksen tilanteen mukaan. Välillä hallituksen huomio kohdistuu rakenteiden ja tehokkuuden vahvistamiseen, mutta silloinkaan uuden luomista ja joustavuutta ei saa kadottaa. Vastaavalla tavalla strategisista kysymyksistä tulee liukua luonnollisesti operatiivisempiin teemoihin ja toisin päin.

Puheenjohtajalla on keskeinen rooli tämän liikkeen johtamisessa. Hänen tehtävänsä on tunnistaa, milloin hallituksen on vaihdettava näkökulmaa, painotusta tai työskentelytapaa.

Ambidekstriasta hallituksen kyvykkyys

Tutkimukseni perusteella hallituksia ei pitäisi rakentaa vain perinteisten kriteerien, kuten toimialaosaamisen tai funktionaalisen osaamisen varaan. Niiden rinnalla kannattaa painottaa erityisesti aiempaa kasvukokemusta, kykyä tunnistaa kasvun ajureita ja pullonkauloja sekä valmiutta toimia epävarmuudessa ja jatkuvassa muutoksessa.

Hallitustyössä on olennaista välttää joko-tai-ajattelu ja kyetä muuttamaan hallitustyön painotuksia ja työskentelytapaa yrityksen tilanteen mukaan. Hallituksen ambidekstrinen kyvykkyys mahdollistaa kasvun johtamisen jatkuvassa muutoksessa.

Kirjoittajasta:

KTT Reetta Keränen on kasvuyhtiöiden hallitustyöhön erikoistunut hallitusammattilainen ja tutkija. Hänen väitöskirjansa ”Board’s Ambidextrous Growth Practice: A Practice-Theoretical Study of Boards of Directors in Growth-Oriented Companies” tarkastelee kasvuvaiheen yritysten hallitustyötä ja sitä, miten hallitukset käytännössä rakentavat ja tukevat yrityksen kasvua. Keränen toimii useiden kasvua ja uudistumista tavoittelevien yhtiöiden hallituksissa jäsenenä ja puheenjohtajana.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.