Hallitusten monimuotoisuuden merkitys tunnistetaan, mutta sen hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää

Boardmanin yhdessä Otantatutkimuksen kanssa syksyllä 2026 toteuttama Board Diversity -tutkimus tarkasteli hallitustyöhön osallistuvien kokemuksia diversiteetin merkityksestä, toteutumisesta ja vaikutuksista päätöksentekoon. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan monimuotoisuuden liiketoiminnallinen potentiaali tunnistetaan laajasti, mutta sen hyödyntäminen hallitustyössä ei ole vielä järjestelmällistä.

Tiistaina 3. marraskuuta julkaistuun kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 126 Boardmanin osaamisverkoston jäsentä. Enemmistö vastaajista toimii parhaillaan tai on hiljattain toiminut listaamattomien hallituksissa tai johdossa. Vastausten pohjalta lasketun Board Diversity Maturity -indeksin keskiarvo oli 55 pistettä sadasta, mikä kuvaa kehittymisvaiheessa olevaa hallitusta. Indeksi tarkastelee kokonaisuutena strategista sitoutumista, prosesseja ja hallinnointia sekä inklusiivista kulttuuria.

Lue tarkempi kooste tuloksista

Monimuotoisuuden hyödyntämisessä ja järjestelmällisyydessä kehitettävää

Vastaajista 54 prosenttia kertoi organisaationsa tavoittelevan kansainvälisen tai kulttuurisen monimuotoisuuden lisäämistä, mutta vain neljä prosenttia kertoi tavoitteen olevan selkeä. Vain viidenneksellä tavoitteet oli dokumentoitu ja alle puolella monimuotoisuus oli sisällytetty hallitusarviointeihin.

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta uskoi monimuotoisuuden vaikuttavan myönteisesti yrityksen menestykseen. Hallituksen päätöksissä monimuotoisuuden arvioi näkyvän 44 prosenttia kaikista vastaajista. Hallituksen puheenjohtajan roolissa toimivista vastaajista näin arvioi yli kaksi kertaa useammin kuin yritysjohdossa toimivista vastaajista.

Kansainvälistä kokemusta arvostetaan enemmän kuin eri kulttuuritaustoja

Hallituksen jäsenistön osaamisessa arvostettiin etenkin strategista osaamista (76 %) ja kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta (52 %). Kansainvälisyys miellettiin etenkin osaamisen ja kokemuksen kautta. Eri kulttuuritaustaa tai kansallisuutta pidettiin selvästi vähemmän tärkeänä. Tämä näkyi myös kyselyyn vastanneiden nykyisissä hallituskokoonpanoissa: 49 prosentissa hallituksista oli vähintään puolella hallituksen jäsenistä merkittävää kansainvälistä kokemusta, mutta jopa 73 prosentilla hallituksia ei ollut yhtäkään ei-suomalaista jäsentä.

Ajattelu- ja käyttäytymismalleissa korostuu riskien tiedostaminen ja analyyttisuus

Ajattelutyylien monimuotoisuutta hallitustyössä piti arvokkaana lähes jokainen kyselyyn vastannut (98 %), mutta vastanneet kokivat nykyisissä hallituksissaan korostuvan pääosin analyyttinen (80 %) ja riskejä tiedostava (79 %) ajattelu ja käyttäytymismallit. Visionäärisiä, intuitiivista, nykytilaa haastavia ja riskinottavia ajattelutyylejä tunnistettiin olevan hallituksissa selvästi harvemmin. Jopa 26 prosenttia vastaajista ei tunnistanut mitään näistä omassa hallituksessaan.

Hallituksissa, joissa uudistavaa ajattelua tunnistettiin, tavoiteltiin myös monimuotoisuutta kaksi kertaa useammin kuin hallituksissa, joissa ei ollut yhtään uudistavaa tyyliä. Uudistavaa ajattelua tunnistavissa hallituksissa havaittiin myös vahvemmin monimuotoisuuden muuttaneen hallituksen päätöksiä.

”Analyysi ja riskien tunnistaminen on hyvä perusta. Suomen kasvun ja yritysten uudistumisen kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että hallitukset kykenisivät tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja haastamaan nykyisiä toimintamalleja. Nyt kerätyt tulokset herättävät kysymyksen, onko suomalaisten listaamattomien yritysten hallituksissa riittävästi erilaisia, monimuotoisia ajattelutapoja tukemassa strategisia valintoja ja erityisesti uudistumista”, tuloksia kommentoi Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Suljetut verkostot haastavat hallitusten monimuotoisuuden kehittymistä

Suurimmiksi esteiksi monimuotoisten hallitusten lisääntymiseen kyselyssä nimettiin organisaatioiden nykyinen hallituskulttuuri (62 %), muutosvastarinta (43 %) sekä rekrytoinnin puutteet ja rajalliset verkostot (kumpikin 39 %). Enemmistö vastaajista (81 %) piti suomalaista hallitusmarkkinaa suljettuna ja hallituspaikkojen koettiin keskittyvän pienelle joukolle ihmisiä. Rekrytoinnissa korostuvat vastaajien mukaan omistajien verkostot ja suositukset (63 %) sekä nykyisten hallituksen jäsenten suositukset (33 %). Noin kolmasosa kertoi omassa organisaatioissaan käytettävän ulkopuolisia suorahakuyrityksiä hallituspaikkoihin, kun taas avoin haku oli hyvin harvinaista (5 %).

” Monimuotoisuus on nähtävä osana hallituksen strategista kyvykkyyttä. Erilaista ajattelua tarvitaan ja sitä on myös osattava johtaa. Kyselymme tulokset haastavatkin suomalaisyritysten omistajat, nimitysvaliokunnat ja hallitusten puheenjohtajat kehittämään käytäntöjä, joilla erilaiset näkökulmat saadaan aidosti mukaan päätöksentekoon,” jatkaa Taru Lindeman.

Vastaajista 83 prosenttia piti hallitusten monimuotoisuutta nyt tärkeämpänä kuin viisi vuotta sitten, ja 82 prosenttia odottaa sen lisääntyvän seuraavien 3–5 vuoden aikana. Lähitulevaisuudessa muutosta monimuotoisempaan suuntaan uskottiin vauhdittavan erityisesti ulkoiset paineet kansainvälistyä, ulkomaisen omistuksen lisääntyminen sekä julkaisen keskustelun ja sääntelyn kehittyminen.

”Nyt tehty tutkimus tarjoaa keskusteluun uudenlaista tietoa siitä, minkälaista osaamista ja ajattelua hallituksessa on ja miten nämä näkökulmat pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa käytetty monimuotoisuuden kypsyysindeksi voi myös tarjota menetelmän lähtötason ymmärtämiselle sekä kehityksen seuraamiselle,” kommentoi kyselytutkimuksen toteuttaneen Otantatutkimuksen toimitusjohtaja Mia Ahlström.

Lue tarkempi kooste tuloksista

Lisätiedot:

Taru Lindeman
Toimitusjohtaja
Boardman Oy
taru.lindeman(at)boardman.fi
+358 40 730 3914

Mia Ahlström
Toimitusjohtaja
Otantatutkimus Oy
mia.ahlstrom(at)otanta.com
+358 40 1412912

Board Diversity 2026 -tutkimus toteutettiin syys–lokakuussa 2026 sähköpostikyselynä Boardmanin osaamisverkoston jäsenille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kokemuksia monimuotoisuuden merkityksestä suomalaisissa hallituksissa. Otantatutkimus Oy toteutti tutkimuksen Boardmanin toimeksiannosta. Vastaajia oli yhteensä 126, joista pääosa oli aiemmin hallituksessa toimineita tai joilla oli parhaillaan positio hallituksen puheenjohtajana, jäsenenä tai ylimmässä johdossa. Vastaajien edustamat yritykset olivat pääosin pk- ja perheyrityksiä.

Boardman on ajatuspaja ja osaamisverkosto, jolla on keskeinen rooli suomalaisen osaavan omistajuuden, hallitustyöskentelyn ja johtamisen (OHJ-ketjun) kehittämisessä sekä päätöksentekijöiden verkottamisessa. Luomme ja jaamme uutta tietoa omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyön ja päätöksenteon tueksi. Verkostoomme kuuluu yli 800 yritysten omistajaa, hallitusten jäsentä tai johtajaa.

Otantatutkimus on suomalainen tutkimus- ja asiantuntijayritys, joka tuottaa tietoa ja oivalluksia strategian kehittämiseen, johtamiseen ja kilpailuedun rakentamiseen. Yhtiö on toteuttanut yli 4 700 tutkimusprojektia 23 maassa viidellä mantereella. Asiakkaita on laajasti yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä eri toimialoilta. Otantatutkimus yhdistää laadullisen ja määrällisen tutkimusosaamisen, liiketoimintaymmärryksen ja käytännön kehittämisen johtamisen tueksi. Palveluihin kuuluvat myös henkilöstö- ja diversiteettitutkimukset sekä ajattelu- ja toimintatyylien analyysit.