Tutkijablogi: Leikillinen oppiminen kehittää yrittäjyystaitoa ja muutoskykyä
09.01.2026
Leikki ei ole vastakohta työlle tai vakavuudelle – se on toiveikkuutta edistävää toimintaa ja tietoinen tapa rakentaa tulevaisuutta. Leikillinen oppiminen kehittää yrittäjyystaitoja, joita tulevaisuuden työelämä ja johtaminen vaativat: luovuutta, yhteistyökykyä ja kykyä sietää epävarmuutta. Tutkijat Katriina Heljakka ja Kati Suomi Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta pohtivat leikillisyyden yhteyttä yrittäjyyteen ja johtajuuteen.
Entinen opetushallituksen pääjohtaja, IBO:n johtaja Olli-Pekka Heinonen totesi Satakunnan Kansan kolumnissaan lokakuussa, että leikki on todellinen tulevaisuustaito, jonka tulisi kuulua myös aikuisten elämään. Heinosen esittämä ajatus saa vahvistusta tutkimuksestamme, jossa tarkastelemme leikillisen oppimisen mahdollisuuksia korkeakoulutuksessa ja erityisesti yrittäjyyskasvatuksessa. Tutkimuksemme (Playful learning as a pedagogical method in entrepreneurship education) osoittaa, että leikki ei ainoastaan valmista tulevaisuuteen, vaan on tapa rakentaa sitä.
Tutkijat Kati Suomi ja Katriina Heljakka Porin yliopistokeskuksessa. Kuvaajana Hanna Rissanen.
Leikin ja yrittäjyyden yhteinen perusta
Leikillisyys ja yrittäjyys jakavat monia samoja kompetensseja: luovuuden, aloitteellisuuden, itseluottamuksen, yhteistyötaidot ja kyvyn toimia epävarmuuden keskellä (Bacigalupo et al., 2016, Suomi & Heljakka, 2024). Leikissä ilmenevä mielikuvitus rinnastuu yrittäjyyden visioon, leikissä tapahtuva tutkiminen puolestaan mahdollisuuksien tunnistamiseen ja kokeiluun. Leikki on toiveikkuutta toiminnan muodossa. Siinä missä yrittäjämäinen ihminen testaa ideoita, etsii arvoa ja oppii epäonnistumisten kautta, toimii leikkivä ihminen samojen periaatteiden mukaan: kokeillen, tutkien ja jatkuvasti todellisuuttaan muokaten.
Siinä missä yrittäjämäinen ihminen testaa ideoita, etsii arvoa ja oppii epäonnistumisten kautta, toimii leikkivä ihminen samojen periaatteiden mukaan: kokeillen, tutkien ja jatkuvasti todellisuuttaan muokaten.
Leikillinen mielentila on pohjimmiltaan yrittäjämäistä ajattelua – kykyä hahmottaa uusia yhteyksiä, suhtautua epävarmuuteen rakentavasti ja toimia tulevaisuussuuntautuneesti. Se on ajattelun muoto, jossa toiveikkuus ja teot yhdistyvät. Leikillinen toiminta organisaatioissa ilmenee tiedostettuna tapana yhdistää epävarmuuden salliminen, luovuus, sinnikkyys ja tavoitteellisuus (Dodgson & Gann 2018). Nämä neljä ulottuvuutta kytkevät leikillisyyden yrittäjyyteen – molemmat edellyttävät kykyä toimia dynaamisesti, sitkeästi ja tavoitteellisesti muuttuvissa olosuhteissa.
Leikillinen oppiminen korkeakouluissa
Korkeakouluopetuksessa leikillisyys voidaan tuoda osaksi oppimista luovien ja kokeilevien menetelmien avulla. Tutkimuksessamme leikillisiä lähestymistapoja on sovellettu valjastamalla opetukseen leikilliset resurssit; opetusmateriaalit, työkalut, teknologia ja tilat, jotka tukevat opiskelijoiden ideointia ja yhteistyötä. Merkittävässä roolissa on niin ikään opettajan itsensä osoittama leikillinen asenne, aito läsnäolo ja osallistuminen.
Leikillinen oppiminen rakentuu tutkimuksemme mukaan kolmen keskeisen elementin varaan, joita ovat ilmapiiri, joka sallii kokeilun ja keskeneräisyyden, tila, joka kannustaa vuorovaikutukseen, ja materiaalit, jotka aktivoivat uteliaisuutta ja mahdollistavat ideoiden jalostamisen konkreettiseen muotoon.
Omassa opetustyössämme olemme hyödyntäneet esimerkiksi Comicubes-kuutioita (Heljakka 2023), joiden avulla opiskelijat ovat ryhmissä ideoineet, visualisoineet, rakentaneet ja tarinallistaneet tuote- ja palvelukonsepteja ympäristöä, mielikuvitusta ja materiaalisuutta luovasti käyttäen.
Näiden opetuksessa hyödynnettyjen elementtien avulla opiskelijat voivat harjoitella yrittäjyystaitoja turvallisesti ja reflektoivasti. Leikillinen oppiminen tarjoaa puitteet, joissa epäonnistuminen muuttuu oppimiseksi ja epävarmuus hallittavaksi osaksi prosessia. Leikillinen oppiminen edustaakin yrittäjämäistä muutoskykyä käytännössä – se yhdistää uteliaisuuden, toiminnan ja rohkeuden kokeilla uutta.
Leikillisyys johtamisen ja päätöksenteon voimavarana
Dodgson ja Gann (2018) kuvaavat leikkiä adaptiivisena, eli sopeutuvana ja joustavana toimintatapana, joka auttaa yksilöitä ja organisaatioita toimimaan luovasti epävarmuuden olosuhteissa. Tämä näkemys tukee havaintojamme leikillisestä oppimisesta: leikki tekee mahdolliseksi jatkuvan sopeutumisen ja kokeilun, jotka ovat keskeisiä myös yrittäjyydessä ja johtamisessa.
Leikillinen työote ei ole vastapaino tehokkuudelle, vaan sen edellytys maailmassa, jossa kompleksisuus on pysyvää.
Organisaatioissa leikillisyyttä voidaan tarkastella strategisena voimavarana. Leikillinen työote ei ole vastapaino tehokkuudelle, vaan sen edellytys maailmassa, jossa kompleksisuus on pysyvää. Se rohkaisee kokeiluun, lisää luottamusta ja tukee innovatiivisuutta. Johtajille, hallituksille ja viranhaltijoille tämä tarkoittaa uudenlaista ajattelua ja vastaamista esimerkiksi seuraavanlaisiin kysymyksiin: Miten luomme ilmapiirin, jossa luovuus ja keskeneräisyys ovat sallittuja? Kuinka hyödynnämme leikillisiä menetelmiä päätöksenteon, oppimisen ja kehittämisen tukena? Ja: Millä tavoin voimme rakentaa kulttuurin, jossa toiveikkuus on toimintaa, ei vain tunnetta?
Leikki on tulevaisuusorientoitunutta toimintaa
Olli-Pekka Heinonen varoitti kirjoituksessaan leikkimättömästä maailmasta, joka luo ahdistusta. Tutkimuksemme osoittaa Dodgsonin ja Gannin (2018) tavoin, että leikillinen maailma on toiveikas, koska se on toiminnallinen. Leikillinen mielentila on yrittäjämäistä ajattelua ja leikki tulevaisuusorientoitunutta toimintaa; se on tulevaisuuden rakentamista. Leikki tekee näkyväksi yrittäjyydestä tunnistetut taidot ja muutoskyvykkyyden ulottuvuudet – uteliaisuuden, luottamuksen, rohkeuden ja luovuuden – mahdollistaen uudistumisen niin yksilöissä kuin organisaatioissa.
Kirjoittajista
Katriina Heljakka on lelu- ja leikintutkija sekä yrittäjyyden dosentti, erityisalueenaan leikillinen oppiminen. Kati Suomi on markkinoinnin apulaisprofessori. Molemmat työskentelevät Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä ja ovat hiljattain julkaisseet tutkimusartikkelin ”Playful learning as a pedagogical method in entrepreneurship education”, joka julkaistiin ”Big questions and great answers in entrepreneurship research – artikkelikokoelmassa”.
Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.
Lähteet:
Bacigalupo, M., Kampylis, P., Punie, Y., & Van den Brande, G. (2016). EntreComp: The Entrepreneurship Competence Framework. Luxembourg: Publication Office of the European Union.
Dodgson, M., & Gann, D. (2018). The Playful Entrepreneur: how to adapt and thrive in uncertain times. Yale University Press.
Heinonen, O-P. (2025). Leikiten tulevaisuuteen. Satakunnan Kansa Länsi-Suomi, 7. lokakuuta 2025, B9.
Heljakka, K. (2023). The Art of Stuff-Mess-Wonder. Creative playful learning with the Comicubes. Journal of Adult Playfulness 5(1), 107–130.
Heljakka, K. (2023). Building Playful Resilience in Higher Education: Learning by Doing and Doing by Playing. Frontiers in Education (Vol. 8). Frontiers. Sec. Educational Psychology, Vol. 8, 2023.
Suomi, K. & Heljakka, K. (2024). Playful learning as a pedagogical method in entrepreneurship education. Teoksessa A. Fayolle & D. Pelly (Toim.) Big questions and great answers in entrepreneurship research. (264–288). Edward Elgar Publishing.