Mitä hallitusten ja johdon tulisi tietää tekoälystä
15.09.2025
Tekoäly on siirtynyt keskusteluista käytäntöön, ja pörssiyhtiöiden johdolla on nyt kiire ymmärtää, mitä tämä murros tarkoittaa käytännössä. Boardmanin Pörssiyhtiöfoorumin ja Futuricen 9. syyskuuta järjestämässä ”Tekoäly pörssiyhtiöiden päätöksenteossa” tilaisuudessa kävi selväksi, että useimmat yritykset ovat vasta alkuvaiheessa tekoälyn hyödyntämisessä, mutta ne, jotka toimivat nopeasti, voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua.
Boardmanin ”Tekoäly pörssiyhtiöiden päätöksenteossa” -tilaisuus keräsi runsaasti osallistujia Futuricen tiloihin 9. syyskuuta.
Tilaisuudessa kokemuksiaan jakamassa olivat mm. Sanoma Median tuotejohtaja Timo Rinne, Reiman hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund, Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen sekä Seppo Kymäläinen asianajotoimisto Rochierilta. Keskustelua haastoivat ja johdattelivat Futuricen Eeva Raita ja Maija Hovila.
Kolme tekoälyn kehitysvaihetta – turistista strategiseksi neuvonantajaksi
Yritysten tekoälyn käytön kehitys jakautuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa tekoäly toimii ”vierailevana turistina”, jolloin yksittäiset työtekijät käyttävät satunnaisesti yleisiä työkaluja kuten ChatGPT:tä ad-hoc tehtäviin kuten tekstien muotoilemiseen ja tiedonhakuun. Tämä on tilanne jo nyt monissa organisaatioissa.
Toisessa vaiheessa tekoälystä tulee ns. ”harjoittelija” eli resurssi, joka auttaa organisaatiota automatisoimaan tiettyjä prosesseja hyödyntämällä yksittäisten tiimien tai funktioiden sisäistä dataa tehokkaammin. Kolmannessa, tulevaisuuden vaiheessa tekoäly toimii koko organisaation ”strategisena neuvonantajana”, joka toimii liiketoiminnan moottorina pääsemällä käsiksi dataan kokonaisvaltaisesti läpi osastorajojen.
Futuricen Eeva Raita ja Maija Hovila kertovat tekoälykehityksen kolmesta vaiheesta.
Tekoäly muuttaa johtamista, ei vain prosesseja
Suurin murros ei ole teknologiassa vaan ajattelutavassa. Perinteinen malli, jossa ihminen suorittaa prosesseja, joita järjestelmät tukevat, on kääntymässä. Uudessa mallissa data on lähtökohta, automaatio hoitaa rutiinit ja ihminen keskittyy valvontaan ja päätöksentekoon.
Tämä muutos vaatii organisaatiolta uudenlaista johtamista. Menestyvät yritykset eivät vain ota käyttöön uusia työkaluja, vaan muuttavat koko toimintatapaansa. Avoimuus sekä tiedon ja datan jakaminen organisaatiossa tulevat entistä tärkeämmiksi.
Johtajien on myös itse oltava mukana muutoksessa. Johtajan, joka ei itse käytä tekoälyä, on vaikea uskottavasti ohjata sen hyödyntämistä organisaatiossaan.
Paneelikeskustelussa kokemuksiaan jakamassa Reiman hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund sekä Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen.
Tietoturva on tärkeää, muttei tekosyy pysähtyä
Datan jakamiseen liittyy luonnollisesti huolia tietoturvasta. Yritysjohtajien tulisi ymmärtää miten työkalut toimivat ja miten niitä omassa organisaatiossa käytetään. Riskit on tunnistettava, mutta suurimmat tietoturvahaasteet liittyvät yhä ihmisiin, ei itse teknologiaan.
Tekoälyn käyttöönoton välttelyn sijaan yritysten tulisi panostaa ratkaisuihin, jotka toimivat yrityksen sisäisessä ympäristössä ja voivat hyödyntää yrityksen omaa dataa turvallisesti. Yrityksen omat suljetut ratkaisut tarjoavat turvallisemman tavan hyödyntää tekoälyä kuin yksittäisten työntekijöiden kokeilut avoimissa työkaluissa.
Hallitusten ja johtajien oltava mukana muutoksessa
Hallitukset eivät voi jäädä sivustakatsojan rooliin. Voidakseen tukea johtoa oikeissa päätöksissä, myös hallitusten tulee ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja riskit. On osattava kysyä: miten päätöksentekoa, kulttuuria ja organisaatiota johdetaan tekoälyn aikakaudella?
Tekoälyä voi hyödyntää myös omassa käytännön hallitustyössään. Se avulla skenaariot voidaan mallintaa nopeasti, markkinadataa analysoida tehokkaasti, ja strategiatyötä tukea monipuolisilla näkökulmilla. Tulevaisuudessa tekoäly voisi toimia myös ylimääräisenä tarkkailijana hallituksen kokouksissa, haastamassa ajattelua ja tuomassa uusia näkökulmia päätöksentekoon.
Samalla on tärkeä muistaa, ettei tekoäly korvaa hyviä johtamis- tai hallintokäytäntöjä. Vastuu päätöksistä pysyy aina ihmisillä, ja esimerkiksi tekoälyn tuottama sisältö vaatii aina inhimillistä tarkistusta ja validointia.
Toimittava nyt, jotta mahdollisuutta ei hukata
Suomen kaltaiselle pienelle maalle tekoäly tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden. Me voimme olla ketterämpiä ja nopeampia uusien teknologioiden käyttöönotossa kuin suuremmat naapurimme. Menestys riippuu siitä, kuinka nopeasti osaamme valjastaa nämä työkalut käyttöön ja soveltaa niitä liiketoimintaamme.
Pelkän olemassa olevien prosessien hiomisen sijaan pitäisi keskittyä myös siihen, miten tekoälyn avulla voidaan kokonaisvaltaisemmin uudistaa koko toimintaa tai luoda täysin uutta liiketoimintaa. Yritykset, jotka pystyvät osoittamaan tekoälyn tuovan todellista lisäarvoa, saavat kilpailuetua myös pääomamarkkinoilla.
Ratkaiseva kysymys ei ole, tuleeko tekoäly muuttamaan liiketoimintaa, vaan kuinka nopeasti yritykset pystyvät sopeutumaan tähän muutokseen. Ne, jotka toimivat nyt, voivat rakentaa kestävää kilpailuetua tulevaisuudessa.
Keskeinen viesti hallituksille ja johdolle on selvä: tekoäly ei ole enää tulevaisuutta vaan nykyisyyttä. Oppiminen ja kokeileminen on aloitettava heti, sillä muutosvauhti tulee vain kiihtymään. Tekoälyn ymmärtäminen on kuin uusi lukutaito, jota ilman ei voi johtaa uskottavasti.
Katso lisää kuvia tilaisuudesta
Haluatko kutsuja tämän kaltaisiin tilaisuuksiin ja mahdollisuuden verkostoitua muiden omistajien, hallitusjäsenten ja johtajien kanssa? Tutustu Boardman-osaamisverkoston eri jäsenyysmuotoihin ja hae mukaan!