Suurvaltojen ristipaineessa – Kriittiset opit Kiinan ja USA:n kehityksestä

Boardman Advisorsin 26. toukokuuta järjestämä tilaisuus kokosi salin täyteen omistajia, hallitusammattilaisia ja yrityksten ylintä johtoa keskustelemaan siitä, miten Yhdysvaltojen ja Kiinan suhde muuttaa maailmaa.

Tapahtuman avasi Roschierin hallituksen puheenjohtaja Antti Ihamuotila ja katsauksen kansainväliseen pakotetilanteeseen ja hallitusten vastuisiin antoi Roschierin Sanctions and Trade Compliance praktiikkaa vetävä Partner Elect, Paula Airas. Tämän jälkeen syvennyttiin toimittaja Mika Hentusen ja toimitusjohtaja Kristiina Heleniuksen Pekingissä ja Washingtonissa työskentelyn aikana tekemiin havaintoihin suurvaltojen suhteista ja taloudellisesta kehityksestä. Keskustelua tapahtumassa fasilitoi Advisorsin hallituksen puheenjohtaja Raija Kemiläinen.

 

Yrityspäättäjien on ymmärrettävä pakotteiden merkitys ja vastuut

Pakotteiden asettaminen on noussut merkittäväksi ulkopoliittiseksi työkaluksi, ja erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut laajoihin sääntelypiikkeihin. Yhdysvallat on aktiivisin pakotteiden asettaja, mutta EU seuraa tiiviisti perässä. Pakotteet kohdistuvat nykyään paitsi yksilöihin ja yrityksiin myös kokonaisiin toimialoihin, kuten energia-, logistiikka- ja rahoitussektoreihin. Teknologiarajoitukset ovat erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa kasvava jännitteiden aihe.

Yritysjohdon näkökulmasta pakotteiden noudattaminen ei ole pelkästään lainsäädännöllinen velvollisuus vaan keskeinen osa vastuullista riskienhallintaa. Organisaation sisäisten prosessien on oltava kunnossa, vastapuolet tunnettava ja henkilöstöä koulutettava jatkuvasti. Hallitus ei voi vain luottaa johdon viesteihin, vaan heidän on osattava kysyä kriittisiä kysymyksiä ja varmistettava toiminnan läpinäkyvyys. Rikosoikeudelliset seuraamukset voivat kohdistua sekä yksilöihin että yhtiöihin, ja uudet EU-sääntelymuutokset lisäävät riskejä.

 

Kiinan nousun keskiössä uudet teknologiat

Kiinalla, USA:lla ja Venäjälle on kaikilla kunnianhimoiset tavoitteet tulla maailman mahtavimmat maaksi, mutta siinä miten tähän päästään on suuri ero. Yhdysvallat ja Venäjä katsovat nyt tiukasti taaksepäin ja haluat palata menneeseen loistoon. Kiinassa katseet on sen sijaan suunnattu eteenpäin. Kiinan niin sanotun “kansallisen virkoamisen” tavoitteena on saavuttaa supervalta-asema niin taloudellisesti, poliittisesti kuin sotilaallisestikin vuoteen 2049 mennessä, kun Kiinan tasavalta täyttää 100 vuotta.

Kiinan eteneminen on määrätietoista ja pitkän aikavälin strategiaan nojaavaa, jossa keskiössä ovat uudet teknologiat ja liittolaissuhteet etenkin kehittyviin maihin. Teknologiassa Kiina on jo nyt globaali johtaja useimmilla kriittisillä aloilla. Australialainen Strategic Policy -instituutin Critical Technology Tracker -listauksen mukaan 44:sta tärkeimmästä uudesta teknologiasta Kiinalla on hallussaan 37 ja loput ovat Yhdysvalloilla. Eurooppalaisilla ei ole yhtään.

Haasteena Kiinan kilpajuoksussa on menneestä yhden lapsen politiikasta johtuva väestörakenteen nopea ikääntyminen. Tulevaan vanhustenhoidon tarpeeseen pyritään vastaamaan teknologialla, erityisesti robotiikalla. Samalla kuitenkin nuoremman sukupolven haluttomuus sitoutua valtiojohdon ideologiaan asettaa paineita valtiolliselle narratiiville.

Taiwan supervaltakilpailun polttopisteenä

Taiwan on Kiinalle sekä historiallinen että strateginen kysymys. Kiina ei pidä Taiwanin itsenäisyyttä hyväksyttävänä, ja sen liittäminen osaksi Kiinaa nähdään paitsi kansallisena kunnianpalautuksena myös kasvulle kriittisenä. Taiwanissa mm. tuotetaan 90 % maailman edistyneimmistä mikrosiruista, joita tarvitaan tekoälyn ja vihreän teknologian edistämiseen. Lisäksi sen sijainti Tyynenmeren reitillä estää Kiinan merellistä laajentumista.

Kiina pyrkii yhdistämään Taiwanin ensisijaisesti poliittisen ja taloudellisen painostuksen kautta, mutta sotilaallinen vaihtoehtokaan ei ole poissuljettu. Tilanne on yksi keskeisimmistä geopoliittisista riskitekijöistä globaalisti. Konfliktin mahdollisuus alueella nähtiin reaalisena riskinä, jonka vaikutukset ulottuisivat välittömästi Eurooppaan ja myös Suomeen.

Yhdysvaltojen jakautuneisuus hyödyksi Kiinalle

Yhdysvallat elää syvän poliittisen jakautumisen aikaa, jota Trumpin poliittinen nousu on kiihdyttänyt. Neljän vuoden tauko presidenttikausien välillä mahdollisti määrätietoisen valmistautumisen uuteen kauteen, jossa painopiste on vahvasti yksilöjohtoiseen taktiikkaan perustuvassa hallinnassa.

Trumpin hallinnon aktiivinen vetäytyminen kansainvälisistä organisaatioista on antanut Kiinalle mahdollisuuden vahvistaa vaikutusvaltaansa globaalisti. Trumpin toimet ovat myös horjuttaneet luottamusta Yhdysvaltojen pysyvyyteen ja johtajuuteen. Samaan aikaan Kiina on esiintynyt ennakoitavana ja yhteistyökykyisenä toimijana, vaikka sen toimintatavat ovatkin usein piilevästi kontrolloivia ja autoritaarisia.

Suurvaltasuhteiden vaikutus Eurooppaan

Eurooppa näyttäytyy suurvaltakamppailun ulkopuolelta hajanaisena ja passiivisena. Kiinalle EU ei ole merkittävä neuvottelukumppani, vaan suhteet hoidetaan jäsenvaltioiden tasolla. Euroopan haaste on löytää oma strateginen identiteettinsä, erityisesti Kiinan suhteen, jonka markkina on samaan aikaan kriittinen ja vaikea.

Suomen vienti Kiinaan on heikentynyt ja nykyinen painotus on raaka-aineissa. Uusia avauksia voitaisiin hakea mm. vanhustenhoidon palvelujen ja hoitoteknologian sektorilta. Euroopan sisämarkkinoiden toimivuutta on parannettava, ja yhteinen linja Kiinan suhteen löydettävä nopeasti.

Toimiminen Kiinan valvontayhteiskunnassa vaatii tasapainoilua

Kiinan valvontayhteiskunta on laaja, teknologisesti kehittynyt ja jatkuvasti laajeneva. Valvonnan rinnalla toimii rakenteellinen teollisuusvakoilu, jossa länsimaisten yritysten osaamista hyödynnetään järjestelmällisesti. Erityisesti yhteisyritysrakenteet ja sääntely ovat mahdollistaneet teknologian siirtoa Kiinan omaksi hyödyksi. Rinnakkaiset todellisuudet ja toimintatavat ovat haaste ulkomaisille yrityksille, joiden on tasapainoiltava markkinoiden houkuttelevuuden ja toimintaympäristön riskien välillä.

Johtajuutta arvojen ja luottamuksen puolesta tarvitaan

Tapahtuman johtopäätöksissä korostui tarve kriittiselle medialukutaidolle, demokratian puolustamiselle ja yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle. Suomalaisille yhteinen haaste on säilyttää luottamusyhteiskunta ja vahvistaa sen arvoja.

Kiinan kanssa on löydettävä tasapainoinen tapa toimia – ei luopuen länsimaisista arvoista, vaan niitä puolustaen. Yritysjohtajilla ja hallituksilla on erityinen vastuu olla valppaana, rakentaa resilienssiä ja ylläpitää sääntöpohjaista järjestystä omassa toiminnassaan – niin globaalisti kuin kotimaisesti.

Lisää suurvaltakehityksen kysymyksiä käsitellään myös tilaisuudessa esiintyneiden Mika Hentusen ja Kristiina Heleniuksen juuri ilmestyneessä kirjassa ”Kiinan maailma – Tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet”.

Katso lisää kuvia tapahtumasta alta.

---

Boardman Advisors koostuu johtamiskulttuurista kiinnostuneista eri alojen ammattilaisista, joita yhdistää halu luoda merkityksellistä uutta omistamisen, hallitustyön ja johtamisen saralla. Sen tarkoituksena on rakentaa siltaa yritysmaailman ja muun yhteiskunnan välille, nostaa esiin hiljaisia signaaleja ja isoja yhteiskunnallisia teemoja sekä luoda kohtaamisia, joissa syntyy uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja organisaatioihin.

Lue lisää ja hae jäseneksi