Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja entistä systemaattisempaa johtamista.

Tässä blogissa Boardman-partneri Jussi Pajunen tarkastelee, kuinka kuntien muuttuneet roolit ja hyvinvointialueet haastavat perinteisiä johtamismalleja – ja miten Boardmanin OHJ-mallin (Omistaja–Hallitus–Johto) avulla voidaan kehittää kestävämpää ja vaikuttavampaa ohjausta ja päätöksentekoa.

Boardman-partneri Jussi Pajunen kirjoittaa blogitekstissään kuntien ja hyvinvointialueiden johtamisesta.

Hyvinvointipalvelut ovat yhteinen ylpeydenaihe ja yhteinen haaste

Suomalaiset arvostavat pohjoismaista hyvinvointimallia. Julkisesti tuotetut ja tasa-arvoisesti saatavat palvelut – opetus, terveydenhuolto, sosiaali- ja varhaiskasvatuspalvelut – ovat paitsi kansallista identiteettiämme, myös kansainvälisesti tunnustettuja. Ilman niitä Suomea tuskin valittaisiin toistuvasti maailman onnellisimmaksi maaksi. Työpaikoistamme yli viidennes on joko suoraan tai välillisesti kytköksissä niiden toteutukseen.

Hyvinvointipalvelut tuotetaan nykyään yhä useammin monituottajamallin keinoin. Kunnat ja hyvinvointialueet toimivat sekä palvelujen mahdollistajina että tuottajina. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli toteutuksessa kasvaa, mutta julkinen tuotanto säilyy merkittävänä myös tulevaisuudessa.

Omistajaohjauksen merkitys kasvaa

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat nykyisin laajoja konserneja. Esimerkiksi suurissa kaupungeissa peruskunnan ulkopuolinen konserni kattaa jopa yli sadan yhteisön kokonaisuuden. Tasearvoltaan konsernit ovat huomattavia, ja niihin kuuluu hyvinvointipalveluiden lisäksi yhtiöitä muun muassa energia- ja vesihuollon, asumisen sekä elinkeinopolitiikan aloilta.

Konsernien johtaminen on monikerroksista. Yhteisömuotojen kirjo on laaja: liikelaitokset, kuntayhtymät, osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja jopa osuuskunnat. Samalla oikeudelliset puitteet ovat monimutkaisia ja jatkuvasti muuttuvia. Kuntalaki, hyvinvointialuelaki, kilpailulaki, hankintalaki, esteellisyyssääntely, julkisuusperiaatteet ja läpinäkyvyyden vaatimukset asettavat vaativat reunaehdot, jotka on osattava hallita niin hallitustyössä, viranhaltijajohdossa kuin luottamustoimissa.

Demokratia vastaa omistajuudesta ja asettaa suunnan

Omistajaohjauksen on perustuttava demokraattiseen legitimiteettiin. Se kuuluu vaaleilla valituille toimielimille. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari – vaihtoehtona olisi korporaatiomalli, jossa vastuuta siirtyy pois kansanvallan piiristä.

Selkeät pelisäännöt, hyvä viestintä ja ennakoitava ohjaus ovat edellytyksiä sille, että operatiivinen johto ja hallitukset voivat keskittyä omaan rooliinsa tehokkaasti ja luottamuksellisesti. Selkeä omistajatahto mahdollistaa vastuullisen päätöksenteon myös arjessa.

Hallitus on johtoa tukeva strateginen toimija ja päätöksentekijä

Kunta- ja hyvinvointikonserneissa hallitustyötä tehdään yhä useammin niin sanotuissa sekahallituksissa, joissa yhdistyvät poliittinen edustuksellisuus ja ammatillinen osaaminen. Luottamushenkilöiden rooli varmistaa demokraattisen ohjauksen toteutumisen. Toisaalta alakohtaisen ja liiketoiminnallisen kokemuksen omaavat asiantuntijat voivat tuoda merkittävää lisäarvoa hallituksen strategiatyöhön ja riskienhallintaan.

Omistajaohjauksesta vastaavien viranhaltijoiden käyttö hallitusjäseninä on sen sijaan vähenemässä – perustellusti. Esteellisyys ja kaksoisroolit voivat vaarantaa avoimen ja riippumattoman päätöksenteon.

Palkkiotasot julkisomisteisissa hallituksissa ovat maltillisia, mikä on ymmärrettävää verorahoitteisessa ympäristössä. Silti kokemus osoittaa, että myös huippuluokan hallitusammattilaiset ovat kiinnostuneita näistä tehtävistä. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on yhteinen asia, ja siihen halutaan vaikuttaa.

Konserniyhteisöjen toimiva johtaminen perustuu osaavaan ja vastuulliseen johtoryhmään. Hyvä yhteistyö hallituksen kanssa sekä selkeä ymmärrys omistajatahon tavoitteista mahdollistavat ennakoivan ja tasapainoisen kehittämisen. Kun roolit ovat selvät ja toiminta perustuu luottamukseen, syntyy vaikuttavaa johtamista.

OHJ – Omistaja, Hallitus, Johto – kokonaisuutena kehitettävä ketju

Hyvinvointiyhteiskunnan onnistuminen mitataan palvelujen laadussa ja resurssien vaikuttavassa käytössä. OHJ-malli tarjoaa rakenteen, jossa omistajan tahto, hallituksen strateginen rooli ja johdon operatiivinen vastuu muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.

Parhaat tulokset saavutetaan, kun tätä ketjua arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Boardmanin asiantuntijayhteisössä olemme nähneet, miten esimerkiksi hallitustyön arviointi, yhteinen roolien kirkastus ja osaamisen valmentaminen voivat ratkaisevasti parantaa päätöksenteon vaikuttavuutta.

Lue lisää OHJ®-yhteistyön arvioinnista

Lopuksi

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus rakentuu uudistumiskyvyn ja vaikuttavan johtamisen varaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden rooli tässä on ratkaiseva. Omistajaohjauksen, hallitustyön ja johtamisen yhteispeli ansaitsee entistä enemmän huomiota ja tukea.

Boardman on mukana etsimässä uusia johtamisen ratkaisuja, jotta olisimme jatkossakin ylpeitä hyvinvointimallistamme. Tavoitteemme on tehdä hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta entistäkin osaavampaa ja tavoitteellisempaa – myös johtamisen tasolla.

Jussi Pajunen

Boardman-partneri