Käytännön ja tutkimuksen liitto ruokkii molempien menestystä

Käytännön ja tutkimuksen liitto ruokkii molempien menestystä

Siinä missä tiede tuo uutta faktapohjaa päätöksentekoon ja käytäntöön, on käytäntö vahvasti mukana uudistamassa tiedettä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii hallitustutkimus.

Hallitustutkimuksen juuret ovat syvällä johtamistutkimuksessa. Aloite hallitusten tutkimukseen onkin noussut tarpeesta ymmärtää yrityksissä tapahtuvaa päätöksentekoa ja päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Tätä tavoitetta täyttäessään hallitustutkimus ja tutkijat ovat lähestyneet aihetta esimerkiksi erilaisten teoreettisten näkökulmien kautta sekä tarkastellen hallituksen rooleja, koostumusta ja prosesseja.

Miten elinkeinoelämän vaikutus sitten näkyy hallitustutkimuksessa? Lyhyt vastaus on: kaikessa. Vaikka tiede ja tutkimus kehittyvät omalla tavallaan, tieteen ehdoilla, on käytännön toimijoilla ja toimenpiteillä ollut merkittävä vaikutus hallitustutkimuksen kehittymiseen. Mittavat väärinkäytösskandaalit vuosituhannen vaihteessa, esimerkkinä vaikkapa Enronin tilintarkastusskandaali, kiinnittivät julkisen huomion yritysten hyvään hallintotapaan ja myös hallitusten toimintaan. Tämä lisäsi corporate governance tutkimuksen julkaisumääriä ja monipuolisti CG tutkimuksen aihevalikkoa kun selityksiä tapahtumille haettiin esimerkiksi päätöksentekoa, hyvää hallintotapaa, kirjanpitokäytäntöjä ja ihmisten psykologisia ominaisuuksia tarkastelemalla.

Hallitustutkimuksen käännekohdat

Hallitustutkimus itsessään keskittyi alkuun anglosaksisten maiden listautuneisiin suuryrityksiin etenkin siksi, että tietoa näistä yrityksistä oli ylipäänsä saatavilla (esimerkiksi tilinpäätöstietojen muodossa). Tutkimuksen kohteena olivat usein hallituksen koostumus ja hallitusjäsenten ominaisuudet sekä näiden tekijöiden suhde yrityksen taloudelliseen menestykseen. Tarkastelunäkökulma perustui pitkälti hallituksen valvontaroolin korostamiselle. 2000-luvulla käytäntö on osoittanut, että sekä koostumustarkastelu että hallituksen valvontaroolin painottaminen ovat sellaisenaan antaneet sen, mitä annettavissa on ja yhä monimutkaisemmaksi muuttuva liiketoimintaympäristö vaatii kokonaisvaltaisempaa tarkastelua.

Hallitustutkimuksen alkuvaiheissa hallituksen valvontarooli siis korostui ja on toki merkittävä hallituksen tehtävä edelleenkin, erityisesti listayhtiöissä. Yhä enemmän on kuitenkin painotettu hallituksen muita rooleja ja tehtäviä, esimerkiksi strategian luomiseen osallistumista ja strategian hyväksymistä, neuvojen antamista, toimitusjohtajan tukemista, täydentävien osaamisresurssien tarjoamista ja kontaktien luomista. Hallituksen resurssi- ja neuvonantajaroolit korostuvat pk-sektorin yrityksissä, joissa hallitus voi antaa merkittävän osaamislisän yrityksen resurssipooliin. Käänteentekevää hallitustutkimukselle onkin ollut pääsy pk-yrityksiin ja rinnan tämän kanssa, tutkimusaineistojen laajentuminen arkistopohjaisista aineistoista kysely- ja haastattelupohjaisiin aineistoihin. Tämä on tapahtunut samanaikaisesti hallituksen lisäarvoa myös pk-sektorin toimijoille korostavan kehityskulun myötä.

Hallitustutkimus edellyttää luottamusta

Toimialojen hävitessä, syntyessä ja muuttuessa hallitustutkimus on saanut yhä uusia muotoja. Tänä päivänä hallitustutkimus pyrkii ymmärtämään valitun tarkasteluympäristön ja yritystyypin (esimerkiksi muuttuvan toimialan tai kasvuyrityksen) merkitystä hallituksen toiminnalle, ja kääntäen, hallituksen toiminnan merkitystä yritykselle. Tarve ymmärtää päätöksenteon kokonaisuutta on myös siirtämässä tarkastelua pelkästä hallituksen tai hallituksen ja toimitusjohtajan tarkastelusta koko hallintoketjun – omistajan, hallituksen ja johdon – tarkasteluun. Samalla on korostunut tarve aidosti ymmärtää paitsi mitä päätöksiä organisaatioissa tehdään, myös miten ja missä nämä päätökset syntyvät. Tällä hetkellä hallitustutkimuksessa puhutaankin päätöksentekoprosessien, toimintatapojen ja vuorovaikutuksentutkimisesta. Onnistuakseen tämä tutkimus edellyttää käytännön toimijoiden osallistumista ja molemmin puolista luottamusta tutkijan ja tutkittavan yrityksen välillä – mennäänhän tässä tutkimuksessa suoraan yritysten toiminnan ytimeen.

Hallitustutkimus ja käytännön liiketoiminta ovat kulkeneet ja tulevat kulkemaan ja kehittymään rinta rinnan. Käytäntö on tarjonnut hallitustutkimukselle uusia näkökulmia, tutkimusaiheita ja avauksia ja nostanut aina uudenlaisia yritystyyppejä, toimialoja tai tilanteita tarkastelun kohteeksi. Liiketoiminnassa tapahtuneet muutostrendit ja tietotarpeet ovat osaltaan muuttaneet hallitustutkimuksessa käytettäviä aineistoja. Samalla tutkimus on kyennyt tarjoamaan sekä tietoa syistä ja seurauksista (menneet tapahtumat) että faktapohjaista tietoa päätöksenteon ja käytäntöjen kehittämisen tueksi. Jatkossakin monimutkaistuvan ja kiihtyvää tahtia muuttuvan liiketoimintaympäristön tarpeet pakottavat sekä yritystoimijat että tutkijat etsimään uudenlaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Muuttuvassa maailmassa yksi lienee kuitenkin varmaa – keskinäinen vuorovaikutus auttaa jatkossakin niin liike-elämää kuin tutkimusta uudistumaan, kehittymään ja pääsemään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin.

Kirjoittanut Tuuli Ikäheimonen