Käytännön johtajakoulutusta ja kansainvälistä naisenergiaa

Urapolkuni alussa lähdin puolivahingossa opiskelemaan opettajaksi. Kymmenen vuoden opetustehtävät osoittautuivat parhaaksi mahdolliseksi johtajakoulutukseksi – lapset opettivat paljon ihmisten käyttäytymisestä. Olin opettajana hyvä, mutta heikkojen etenemismahdollisuuksien vuoksi suuntasin katseeni perheyhtiöömme, ja sieltä avautui uusia mahdollisuuksia.

Neljänkymmenen vuoden uraan on tietenkin mahtunut kaikenlaista. Vuosia sitten kaksi naista – Enston silloinen talousjohtaja ja minä, hallituksen puheenjohtaja – lähti Suomesta Unkariin tapamaan tytäryhtiönsä vähemmistöomistajaa, unkarilaisen sähkölaitoksen toimitusjohtajaa. Tarkoituksenamme oli ostaa vähemmistöomistaja tytäryhtiöstämme pois.

Sähkölaitoksen omistaja ajatteli myhäillen, että ”nämä naiset hoidetaan nopeasti pois alta”, ja oli jopa vuokrannut turistibussin Budapestin kierrosta varten ”meidän ajeluttamistamme” varten loppupäiväksi. Neuvottelut kestivät kokonaisuudessaan melkein kahdeksan tuntia, ja kuten arvata saattaa, turistibussi lähetettiin pois. Lopuksi mies sanoi minulle, että ”Kyllähän sinä Marjo ymmärrät, että ajattelen senttejä, en vain euroja”. Minä totesin, että perheyrittäjä se vasta senttejä ajatteleekin! Lopulta meistä tuli oikein hyvät ystävät. Tapaus opetti minulle, että on aina uskallettava mennä tilanteisiin hyvällä ja avoimella mielellä, ja jättää ennakkoasetelmat pois.

Omistajuuden käsite

Omistamme kaikki jotain, jos emme omaisuutta, niin ainakin oman elämämme. Voimme itse vaikuttaa Suomessa siihen, minne menemme opiskelemaan ja luemmeko läksymme. Voimme pohtia, minkälainen yritys olisi sopiva työpaikka tai hakea uutta työpaikkaa, tehdä hyväntekeväisyyttä tai muuttaa muuten vain maailmaa.

Omistajuuden käsitettä tulisi laajentaa – se on ennen kaikkea vastuunottoa. Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa sikäli, että Suomessa on ensimmäistä kertaa sukupolvi, joka perii vanhemmiltaan taloja, kesämökkejä ja muuta varallisuutta. He joutuvat kohtaamaan sen, että omistamisesta täytyy pitää huolta, ja että omistajuuteen pitää harjaantua. Liiketoiminnassa se tarkoittaa riskinottokapasiteetin ymmärtämistä. Kun lähdetään esimerkiksi valloittamaan uutta markkina-aluetta, se on tehtävä niin, ettei koko yritys kaadu.

Omistajan 4 kulmakiveä

Omistajana olen muodostanut 4 kohdan listan asioista, joita joka omistajan olisi syytä pohtia:

1. Minkälaisessa liiketoiminnassa olemme? Onko sillä kantovoimaa kymmenen vuoden päähän?
2. Mikä on yrityksemme pääomarakenne? Onko rahaa tarpeeksi yrityksen kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen?
3. Vaikka kuinka puhutaan tekoälystä ja roboteista, ilman ihmisiä liiketoimintaa ei voida kehittää.
4. Alati läpinäkyvämmässä maailmassa on todella tärkeää seistä sanojensa takana ja toimia yrityksessä arvojen mukaisesti.

Suomessa on selkeästi liian vähän omistajia, kun ajatellaan liiketoimintaa ja yrityskenttää. Suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, ja hyvä suomalainen osaaminen häviää. Osaaminen liittyy hyvin vahvasti omistajuuteen, ja siitä olisi pidettävä huolta.

Meidän yhtiössämme on jaettu strateginen mietintä kahtia – liiketoimintayhtiön hallituksessa mietitään yhdessä liiketoiminnan strategiaa, ja omistusyhtiössä omistamisen strategiaa. Erottelua pitää harjoitella, ja päällekkäisyyksiä strategioiden välillä välttää. Omistamisen strategia liittyy vahvasti mainitsemiini kulmakiviin, ja siinä käsitellään suuria kysymyksiä kuten yritysostoja ja henkilöstön palkitsemista. Jos työntekijä voi hyvin, yritys voi hyvin, näin asiakas ja yhteiskunta voi hyvin. Ilman yhtä ei ole toista.

Omistajien oppimisprosessi on myös tärkeä. Teimme viime keväänä Enstossa sukupolvenvaihdoksen. Uuden sukupolven kouluttaminen aloitettiin 6 vuotta aiemmin, ja siihen sisältyi taloustietoa, arvokeskusteluja ja yrityskäyntejä muilla paikkakunnilla. Tämä prosessi on erittäin tärkeä ja omistajinakin nuorten koulutus jatkuu yhä.

Erityisen mielekkäänä Boardmanilla olen pitänyt juurikin nuorten kanssa toimimisesta, ja Boardman on mielestäni onnistuneesti yhdistänyt kokemuksen ja innon.

Teksti ja videotuotanto Emma Koivusalo