Tutkijablogi: Onko hierarkkisesti jakautunut tunnetyö korkean suorituskyvyn organisaatioiden salainen mekanismi?

Tunteita käsitellään johtamisessa usein yksilötaitoina: hyvä johtaja johtaa omia ja muiden tunteita, ja organisaatiossa tunteita saa tai ei saa näyttää. Näkökulma jää helposti mustavalkoiseksi ja yhteys suoriutumiseen ohueksi. Kahdeksan vuoden etnografinen tutkimukseni strategiakonsultointiorganisaatiosta osoittaa, että tunteet eivät jakaudu sattumalta, vaan hierarkkisesti. Rakenne määrittää, kuka tuntee ja kuka säätelee sekä milloin.

Ihanne, joka muovaa tunteita

Eri organisaatioissa elävät vahvat ego-ihanteet. Konsulttiorganisaatioissa tämä tarkoitti täydellistä ammattilaista, joka on aina varma, valmistautunut ja asiakkaan luottamusta herättävä. Tämä ihanne ohjaa myös tunteita arjessa. Kun oma tekeminen osuu ihanteeseen, syntyy ylpeyttä ja varmuutta; kun jää vajaaksi, tilalle tulee epävarmuus ja epäonnistumisen pelko. Tutkimuksemme osoittaa, että ego-ihanne on rakenteellisesti tuotettu ja sen täyttäminen vaatii eri organisaatiotasoilla erilaista tunnetyötä. Näin ihanne paitsi motivoi myös ylläpitää hierarkkista rakennetta.

Rakenne jakaa tunnekuorman

Hierarkian alemmilla tasoilla työntekijät säätelevät epäonnistumisen pelkoa peittämällä epävarmuuttaan, tulkitsemalla tilannetta uudelleen ja eskaloimalla ongelmia tarvittaessa eteenpäin. Näin työ etenee paineesta huolimatta. Keskijohto säätelee tunteita ennakoimalla asiakkaiden odotuksia, johtamalla tiimin tunteita sekä toimimalla puskurina, joka suojaa aikatauluja ja luottamusta. Johto puolestaan ylläpitää asiakkaiden luottamusta hallitsemalla mielikuvaa itsestään, tekemällä tarvittaessa ylimääräisiä myönnytyksiä ja välttämällä yllättävää negatiivista palautetta. Kaikkien tasojen tunnetyö kytkeytyy toisiinsa ja yhdessä nämä käytännöt mahdollistavat organisaation suoriutumisen. Samalla hierarkkisesti jakautunut tunnetyö saa kokonaisuuden näyttämään varmalta ja johdonmukaiselta, vaikka tunnekuorma kasautuu pinnan alla eri tasoille eri tavoin.

Eri tunteet korostuvat uran eri vaiheissa. Kuva Suvi-Tuuli Vuoren 2025 ilmestyneestä väitöskirjasta.

Kun epäonnistumisen pelko valuu alas, ajattelutila säilyy ylhäällä

Kun epäonnistumisen pelko ja paine kanavoituvat alemmille tasoille, ylimmän johdon itseluottamus ja uskottavuus voivat säilyä ja samalla heille jää tilaa ajatella avoimemmin ja luovemmin. Samanaikaisesti organisaation rakenteet kuitenkin uusiutuvat tunteiden kautta: hiljainen kestäminen, perfektionismi ja asiakkaan miellyttäminen pitävät hierarkian pyörimässä. Toisaalta avoin tunnekeskustelu kääntää suunnan. Näkyväksi tehty kuormitus ja epävarmuus mahdollistavat työnjaon ja johtamisen uudelleenjärjestelyn.

Mitä hallitusten ja johdon tulisi tunnetyöstä ymmärtää

1. Tunteet ovat suoriutumisen kannalta tärkeä resurssi. Tunteita ei voi ulkoistaa yksilöiden ”resilienssiksi” – organisaation rakenteet luovat systemaattisesti erilaisia tunnesäätelyvaatimuksia.
2. Korjaa ihannetta, älä yksilöitä. Tätä ongelmaa ei ratkaista yksilövalmennuksilla tai motivaatiopuhujilla, vaan rakenteilla ja käytännöillä, jotka tekevät esimerkiksi palautteesta ja tunteiden käsittelystä osan normaalia johtamista.
3. Puhu roolien yli säännöllisesti. Organisaation emotionaalinen vakaus syntyy siitä, että eri tasoilla olevat ihmiset ymmärtävät toistensa tunnevaatimukset.
4. Löydä kestävä ja dynaaminen tapa jakaa tunnetyö. Eksplikoi reunaehdot, jotka tekevät näkyväksi millä alueilla organisaation tunnetyö voi elää ja sopeutua muuttuvaan tilanteeseen, ja missä sen taas täytyy pysyä kiinteänä. Tämä auttaa hahmottamaan, miten tunteiden jakautuminen tukee organisaation dynamiikkaa ilman, että sen perusta horjuu.

Organisaatiot eivät menesty pelkän järjen ja strategian voimalla. Ne tarvitsevat myös tunteiden infrastruktuurin: rakenteet ja käytännöt, jotka mahdollistavat tunteiden dynaamisen säätelyn yhdessä. Kun hallitukset ja johto tunnistavat, miten tunteet kulkevat rakenteissa, he voivat johtaa paitsi tulosta myös hyvinvointia kestävästi.

Kirjoittajasta

Suvi-Tuuli Vuori on tekniikan tohtori ja organisaatiokonsultti, joka tutkii tunteiden ja rakenteiden välistä suhdetta organisaatioissa. Tämä kirjoitus pohjautuu Suvi-Tuulin väitöskirjaan ”Toward an emotion-based perspective on organizations: how organizational practices drive emotions and strategic action”, joka valmistui kesällä 2025 ja on luettavissa Aalto-yliopiston nettisivuilla.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.