Tutkijablogi: Huippututkimuksen hyödyntäminen on strateginen valinta
12.06.2026
Suomen talouden uudistuminen, kilpailukyky ja kestävä kasvu rakentuvat yhä enemmän osaamiseen ja kykyyn hyödyntää uusinta tutkimustietoa. Pk-yritykset muodostavat suomalaisen elinkeinoelämän selkärangan, mutta niiden potentiaali tutkimustiedon hyödyntäjinä on vielä osittain käyttämättä. Huippututkimuksen hyödyntäminen ei tarkoita pelkästään teknologisia läpimurtoja tai patentteja. Se voi tarkoittaa myös uudenlaista ymmärrystä liiketoiminnan ilmiöistä, asiakkaiden käyttäytymisestä, kestävän kehityksen vaatimuksista tai digitaalisista murroksista, jotka muokkaavat toimialoja. Tutkimustieto voi tuoda esiin näkökulmia, joita ei yrityksen omassa arjessa muuten havaittaisi, ja siten avata tilaa uudistumiselle ja kasvulle.
Pk-yritysten lähestymistavat huippututkimuksen hyödyntämiseen
Tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksiin liittyy oleellisena osana yrityksen lähestymistapoihin kohdentuvia valintoja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi tutkimuksen hyödyntämisen ajalliseen ulottuvuuteen, kaupalliseen potentiaaliin tai osaamispääoman kehittämiseen. Tunnistimme tutkimuksessamme neljä erilaista lähestymistapaa, joiden pohjalta pk-yrityksiä pystyttiin jakamaan klustereihin tutkimuksen hyödyntämiseen liittyen:
1. Tutkimus yrityksen resurssina
Tätä lähestymistapaa noudattavat yritykset pyrkivät hyödyntämään tutkittua tietoa nopeasti ja markkinalähtöisesti, ja kohdentamaan sitä oman toimintansa tämänhetkiseen tehostamiseen. Tutkimusyhteistyötä tehdään tarpeen mukaan, opinnäytetöiden toimiessa tyypillisinä esimerkkeinä tutkimuksen hyödyntämisessä.
2. Tutkimus yrityksen kehittämisen apuna
Toisessa lähestymistavassa tutkitun tiedon ajallinen ulottuvuus kohdentuu selkeämmin nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuteen. Lisäksi tutkimuksen hyödyntäminen kohdentuu yksittäistä tarvetta laaja-alaisemmin koko organisaation osaamispääoman kehittämiseen kaupallisen hyödynnettävyyden lisäksi. Myös tätä lähestymistapaa noudattavat yritykset osallistuvat tutkimusyhteistyöhön valikoiden, esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeiden muodossa.
Molemmissa edellisissä lähestymistavoissa tutkimukselta pyritään löytämään yrityksen omaa kehitystyötä täydentäviä elementtejä, tyypillisesti aika- ja kustannussäästöjä. Yritykset olisivat todennäköisesti kyvykkäitä tuottamaan ainakin osan hyödynnettävästä tiedosta itse, mutta ymmärtävät yliopistojen pystyvän tuottamaan sen nopeammin, tehokkaammin tai monipuolisemmin.
Kun osaamiskynnys tuottaa tarvittavaa tietoa itse ylittyy, muuttuu samalla myös lähestyminen tutkimuksen hyödyntämiseen. Markkinalähtöisyyden ja kaupallisen hyödynnettävyyden sijaan motivoivina tekijöinä korostuu tällöin osaamispääoman kehittäminen.
3. Huippututkimuksen fokusoitu hyödyntäjä
Lähestymistapa korostaa tutkimuksen hyödyntämisen kohdentamista yrityksen tämän hetken toimintaan rajatun aiheen ympärillä. Kaupallistamisen sijaan suurin mielenkiinto kohdentuu henkilöstön osaamispääoman kehittämiseen rajautuen toimialakohtaiseen hyödynnettävyyteen. Tunnistettu tarve tutkimuksen fokusoidulle hyödyntämiselle ei välttämättä ratkea tarjolla olevien rahoitusinstrumenttien teemoja mukaillen, jolloin mahdollisen yhteistyön muodoksi valikoituu esimerkiksi sopimustutkimus uuden teknologisen ratkaisun kehittämiseen.
4. Huippututkimuksen trendien hyödyntäjä
Lähestymistavassa tutkimuksen hyödyntäminen kohdentuu lähtökohtaisesti tulevaisuuteen ja yrityksen toimintaympäristöä muokkaaviin trendeihin, joihin vastaaminen saattaa olla yritykselle itselleen epäselvää. Kaupallisen hyödyntämisen sijaan motivaationa tutkimuksen hyödyntämiselle toimii toimialoja muuttavien megatrendien muutoksen ymmärtäminen. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta muutostrendistä toimii tekoälyn nopea kehittyminen ja sen aiheuttamat muutospaineet yritysten toiminnalle. Tutkimukselta pyritään löytämään vastauksia esimerkiksi siihen, miten ja millaisia tekoälysovelluksia erilaisten yritysten tulisi ottaa käyttöön. Tutkimusyhteistyöltä toivotaan myös selkeitä käytännön ohjeistuksia ja vastauksia näihin kysymyksiin.
Kun osaamiskynnys tuottaa tarvittavaa tietoa itse ylittyy, muuttuu lähestymistavan lisäksi myös suhtautuminen hyödynnettävän tutkimuksen luonteeseen. Siihen, mitä huippututkimus oikeastaan on, ei voi tarjota yksiselitteistä vastausta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että useat yritykset mieltävät huippututkimukseksi sellaisen tiedon tuottamista, johon ne eivät itse pystyisi. Tällöin huomio kiinnittyy kahta ensimmäistä lähestymistapaa tarkemmin yksittäisten tutkimusryhmien ja tutkijoiden kyvykkyyksiin sekä akateemiseen maineeseen.
Markkinatilanteiden eläessä myös yritysten tarve tiedon hyödyntämiselle muuttuu ja siten lähestymistapojen on mahdollista elää. On myös varsin luontevaa, että yritys voi hyödyntää samanaikaisesti erilaisia lähestymistapoja tutkimuksen hyödyntämiselle. Oleellisina kysymyksinä valintoja tehdessä yritysjohdon olisi kuitenkin tarpeen tunnistaa:
- Mikä on yrityksemme tarve tutkimuksen hyödyntämiselle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
- Mitkä ovat omat valmiutemme tutkimusyhteistyöhön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
- Miten yrityksenä varmistamme sen, että tarvittaessa saamme/löydämme tutkittua tietoa valitsemamme lähestymistavan mukaisesti
Yllä kuvatut lähestymisvaihtoehdot tulisi osaltaan nähdä myös strategisina valintoina. Havaintojemme perusteella tutkimuksen hyödyntäminen on kuitenkin varsin harvoin esiin nouseva teema strategiatyötä tehtäessä.
Tutkimuksen roolin tunnistaminen yrityksen osaamispääoman kehittämisessä
Pk-yrityksille tutkimusyhteistyön merkittävin hyöty ei välttämättä ole suora kaupallistaminen, vaan henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Yritysjohdon tulisi nähdä tutkimusyhteistyö yliopistojen kanssa strategisena investointina, joka tukee osaamispääoman kasvua ja vahvistaa yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä henkilöstön koulutuksessa, tuoretta tutkimusperustaista osaamista omaavien valmistuneiden rekrytointia sekä yrityksen omien työntekijöiden jatko-opintojen tukemista ja heidän verkostoitumistaan tutkijayhteisöjen kanssa. Kun yrityksen johto tekee tietoisia päätöksiä tutkimusyhteistyön ja osaamisen kehittämisen edistämiseksi, se rakentaa yritykselle vahvempaa kyvykkyyttä uudistua ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin.
Tavoitteiden asettaminen tutkimusyhteistyölle
Lyhyen aikavälin kehitystoiminnan sijaan tutkimuksen hyödyntäminen tulisikin nähdä operatiivisen toiminnan lisäksi myös strategisena valintana. Muun strategisen tason valintojen jalkauttamisen tapaan myös tutkimuksen hyödyntämiselle tulisi pidemmällä aikavälillä määrittää mitä sillä halutaan saavuttaa ja miten. Yllä kuvatut neljä lähestymistapaa ovat kaikki osaltaan hyviä vaihtoehtoja eri tilanteisiin. Strategisen tason valintoina niitä määriteltäessä huomiota tulisi kiinnittää seuraaviin seikkoihin:
- Mitä tutkimuksella halutaan saavuttaa: uutta tietoa, prosessien kehittämistä, teknologisia ratkaisuja vai tulevaisuuden trendien ymmärtämistä?
- Yhteistyökumppanien huolellinen valinta: tutkimusryhmän ala, tutkijoiden osaaminen ja maine vaikuttavat tuloksiin.
- Yhteistyön vaikuttavuuden seuraaminen: mitä hyötyjä tutkimusyhteistyöstä on saatu ja miten ne tukevat yrityksen strategiaa?
Resurssit ja rakenteiden varmistaminen tutkimuksen hyödyntämiseen
Nykyinen käytäntö tutkimuksen hyödyntämiseen operatiivisena toimintana strategisen valinnan sijaan johtuu osittain pk-yritysten kokemuksesta riittämättömistä resursseista ja osaamisen puutteesta hyödyntää tutkittua tietoa. Tästä syystä strategisia lähestymistapoja jalkauttaessa oleellista olisi myös luoda sisäisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat tutkimustiedon jalkauttamisen käytäntöön.
Erilaiset toimintamallit mahdollistavat sen, että tutkimusta on mahdollista hyödyntää ilman huomattavia panostuksia lisäresursseihin. Oleellisempaa on kehittää yrityksen sisäisiä rakenteita siten, että ne mahdollistavat pitkällä aikajänteellä erilaiset yhteistyön muodot. Oleellisena tekijänä on esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, ettei tutkimuksen hyödyntäminen henkilöidy pitkällä aikavälillä yrityksen toiminnan kannalta haitallisesti. Jos tutkimuksen hyödyntäminen halutaan nähdä strategisen tason investointina kuluerän sijaa, sitä tulee myös tukea ja kehittää hyvillä hallinnollisilla käytänteillä.
Yrityksen ääni kuuluviin tutkimuksen suunnittelussa
Pk-yritykset toivovat, että niiden ääni kuuluisi vahvemmin tutkimuksen suunnittelussa – ja syystä. Yritysjohdon ei kannata jäädä passiiviseksi odottamaan, mitä tutkimus tuottaa, vaan osallistua aktiivisesti siihen, mitä lähdetään tutkimaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mukanaoloa tutkimusrahoituksen ja hankkeiden suunnittelussa alueellisissa verkostoissa, yrityksen tarpeiden ja näkökulmien esiin tuomista tutkimusorganisaatioille sekä pitkäaikaisten suhteiden rakentamista tutkijoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Vaikuttaminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii johdolta tietoista panostusta ja aktiivista vuoropuhelua. Kun yritys sitoutuu pitkäjänteisesti tutkimusyhteistyöhön, se ei ainoastaan vaikuta tutkimuksen suuntaan, vaan myös varmistaa, että syntyvä tieto on aidosti relevanttia liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Tämä on strateginen valinta, joka voi vahvistaa yrityksen asemaa osaamisverkostoissa ja tuoda kilpailuetua, joka ei ole helposti kopioitavissa.
Lue lisää:
Rantala, T., Saunila, M., Ukko, J. and Rinkinen, S., 2025. SMEs as cutting-edge research utilizers: the strategies, motivations, and barriers of forerunners. The Journal of Technology Transfer.
Rantala, T., Saunila, M. and Ukko, J., 2022. Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: Kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä. Vaikuttavuussäätiö.
Kirjoittajista:
Tero Rantala on LUT-yliopistossa työskentelevä tutkija ja apulaisprofessori, erityisalueenaan suorituskyvyn mittaaminen, arvon johtaminen sekä pk-yritysten tuottavuuden parantaminen.
Satu Rinkinen työskentelee tutkijaopettajana osana LUT-yliopiston Yrittäjyyden tutkimusryhmää. Tällä hetkellä hänen työnsä keskiössä on innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevien yhteistyörakenteiden ja -muotojen tarkastelu, erityisesti tiedonsiirtomekanismien ja yliopistojen ja yritysten välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.
Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.