Boardmanin Digifoorumissa elokuun taitteessa keskusteltiin digitalisaation trendeistä ja tulevaisuudesta. Aihepiiriä alustamaan saapuivat kyberturvallisuudesta tohtoriksi väitellyt Timo Kiravuo, tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner sekä kansantaloustieteen professori Matti Pohjola. Tilaisuuden avasi ja keskustelua moderoi kehittämisfoorumin puheenjohtaja Harri Koponen.

”Välttämättömät” tietoturvajärjestelmät

On tärkeää ymmärtää tietoturvan ja digitalisaation merkitys omalle yritystoiminnalle, ja päättää toimenpiteistä sen mukaisesti. Linja-autolle tai pikkukioskille laajalla turvajärjestelmällä ei ole suurta strategista arvoa, mutta jos esimerkiksi Uberilla tai Amazonilla pettää tietoturva, tilanne on jo kriittinen. Jokaisen yrityksen on itse määriteltävä tietoturvatoimiensa suuruus ja kapasiteetti, sekä arvioida riskit – syntyykö järjestelmien kaatumisesta pieniä, hallittavia haittoja, vai tuhoavatko ne koko yrityksen?

”Tietoturvaa ei voi perustella tietoturvalla. Yritysten on ymmärrettävä, miksi suojaudutaan ja mitä vastaan. Yleinen käsitys on, että laajoja torjuntajärjestelmiä olisi välttämätöntä ostaa ja päivittää tiheästi, mutta ennen kuin mitään hankkii, on syytä pohtia, mikä on tarpeellista. Jos olemme kioski, laajamittainen turva ei ole välttämätön, jos olemme Amazon, se ehdottomasti on”, Timo Kiravuo toteaa.

Johdon vastuulle jää määrittää riittävä riskienhallinta ja päätettävä hallituksen kanssa, minkä suuruisen varaustason yritys hankkii. Liian korkea tietoturvataso saattaa vaikeuttaa työntekoa, mutta on varmistettava, että tietoturva takaa luottamuksellisuuden ja että järjestelmä on eheä.

Pitkä matka virtuaalimaailmaan

Digitalisaation tuottamissa innovaatioissa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. IT-tuotteet on ostettaessa välittömästi päivitettävä, ja asiakkaan on jatkuvasti tehtävä varmistuksia ja lisäpäivityksiä, jotta laite toimisi. Jukka Manner toteaa, että softwarekehitys kärsii markkinoiden nopeatempoisuudesta, kun tuotantotahdin vuoksi markkinoille on julkaistava puolivalmiita tuotteita.

Digitalisaatiotrendit ovat usein korkealiitoisia ja maalaavat kuvia autonomisista itsestään liikkuvista laivoista, big dataan yhdistetystä tekoälystä ja ihmisten elämästä muokatussa todellisuudessa, mutta Manner uskoo, että kuvien toteutumiseen menee vielä aikaa. On kuitenkin trendejä, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi digitaalisen etiikan ja yksityisyyden kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia, ja niiden tulisi näkyä johdon ja hallituksen strategisella asialistalla säännöllisesti.

Talouskasvun suunnan suuri mysteeri

Työ on murroksessa. Kun koneet tekevät työt, olisi loogista päätellä, että tuottavuus kasvaisi, mutta Matti Pohjolan mukaan tilanne on kuitenkin lähes päinvastainen: elintason ja tulotason nousu kiihtyi vauhdilla koko 1900-luvun, mutta 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja kääntynyt joissain tapauksissa jopa laskuun.

Aiemmat notkahdukset ovat poikkeuksetta liittyneet sota-ajan pulaan, mutta nyt kasvukäyrä on laskussa kaikissa rikkaissa maissa. Teollisuuden BKT-osuus ja siihen liittyvä työllisyys supistuvat kaikkialla maailmassa, jopa Kiinassa, ja tietointensiivisiä palveluita tarjotaan ja ostetaan enenevissä määrin. Informaatiopalveluiden BKT-osuus kasvaa.

Mikä selitys talouskasvun globaalille hidastumiselle siis on? Yhtä varmaa vastausta ei ole, mutta Pohjola uskoo, ettei esimerkiksi ICT synnytä samanlaisia täydentäviä investointeja kuten kaupunkeja kuin teollistuminen aikoinaan, ja että epävarmuus teknologian kiihtyvästä kehityksestä vähentää investointihalukkuutta.

”Suomen kannalta tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että olemme edelleen melko teollisuuspainotteinen maa, ja tässä suhteessa muita maita jäljessä. Tietointensiivisien palveluiden kasvu on ollut hitaampaa kuin muissa maissa, ja maan talousrakenteen kehittäminen tapahtuukin seuraavaksi satsauksilla teollisuusrobotteihin ja tutkimukseen”, Pohjola kertoo.

Kuvat ja sanat Emma Laras