Toimintaympäristön muutos ja osaava omistaja

Toimintaympäristön muutos ja osaava omistaja

Hanna Sievinen, Tom Liljeström, Seppo Kuula sekä Ari Virtanen jakoivat ajatuksiaan osaavasta omistajasta omien väitöskirjojensa pohjalta omistajaosaamisen kehittämisfoorumin kokouksessa Boardmanin Olohuoneessa toukokuun puolessa välissä. Kokouksen avasi ja keskustelua johti omistajaosaamisen kehittämisfoorumin puheenjohtaja Mikko Haapanen.

Normisto muutostilassa

Hanna Sievinen määrittää normit kirjoittamattomiksi, yleisesti hyväksytyiksi toimintatavoiksi. Hallitustyöskentelyssä ne saattavat ohjata hallituksen jäsenten käyttäytymistä tietyissä tilanteissa jopa enemmän kuin formaalit, osakeyhtiölaista tai erilaisista hallinnointikoodeista suoraan löytyvät tai johdettavissa olevat käyttäytymismallit.

Sievisen alustavien tutkimustulosten mukaan normit ovat erityisen keskeisessä roolissa hallitusten kokousten välisenä aikana mahdollisesti tapahtuvan omistajien, puheenjohtajan ja johdon välisen kanssakäymisen säätelyssä. On tärkeää, että hallitusten jäsenet ymmärtävät miten hallituksen puheenjohtajan toiminta hallituksen kokousten ulkopuolella vaikuttaa hallituksen työskentelyyn, ja että esimerkiksi perheyrityksissä ymmärretään, mitkä normit säätelevät omistajien interaktiota operatiivisen johdon kanssa.

Toimintanormien läpinäkyvyys on tärkeää myös hallitustyöskentelyn kehittämisen näkökulmasta. Ne saattavat vaikuttaa merkittävästi hallituksen työskentelyn tehokkuuteen ja siten niiden tunnistaminen ja evaluointi tulisi olla osa hallitustyön arviointia. Myös uusien hallituksen jäsenten perehdyttäessä hallituksen työskentelyä ohjaavat normit olisi hyvä käydä avoimesti läpi.

Osaavan omistajan roolit

Omistajan, hallituksen ja toimivan johdon työnjaon selkeys on yrityksen suunnitelmallisen toiminnan perusta, ja omistajalla on keskeinen rooli tätä määritystä tehtäessä. Omistajan luontaiseen rooliin kuuluu pohtia yrityksen tarkoitusta, arvoja, mainetta ja liiketoimintafokusta. Lisäksi omistaja suunnittelee hallituksen kokoonpanon. Hallituksen suuntaan omistajan tärkeä yhteistyökumppani on hallituksen puheenjohtaja, joka puolestaan vastaa yhteistyöstä toimivan johdon suuntaan. Tilanteissa, joissa omistaja on samalla hallituksen puheenjohtaja, pitää Ari Virtasen mukaan suunnata erityistä huomiota siihen, että pitkän aikavälin omistamisen agenda ja hallituksen johtama strateginen agenda pysyvät molemmat kirkkaina. Muuten organisaation voi olla vaikeaa hahmottaa, missä roolissa omistaja kulloinkin puhuu.

Omistajan toiminta on listatuissa yhtiöissä yleensä helposti ennakoitavaa. Perheyrityksissä näyttää olevan jossakin määrin enemmän toleranssia epämääräisemmille hallinnointi- ja ohjausjärjestelmille. Joissakin tapauksissa myös tulostavoitteet ovat listattuja yhtiöitä alempana. Tällaisille eroavaisuuksille ei kuitenkaan pitäisi antaa sijaa, koska perheyritykset kilpailevat samoilla markkinoilla listattujen yhtiöiden kanssa. Tavoitteet ja yritysrakenteen selkeys kumpuavat omistajista, joten Virtanen suositteleekin johdon rakenteiden kirkastamista ja kunnianhimoa hallitusten muodostamiseen. Hallitusten kokoonpanoja ja osaamisia arvioidaan tyypillisesti aivan liian kevyesti, ottaen huomioon niiden tekemien päätösten suuret vaikutukset.

Takahuoneissa tehdyt päätökset jäävät historiaan

Uudessa digitalisoituneessaa, palvelullistuneessa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä ei ole pysyvää, kestävää kilpailuetua. Yrityksien on Seppo Kuulan mukaan jatkuvasti punnittava liiketoimintamallinsa kestävyyttä ja uudistumistarvetta. Jatkuvassa strategiaprosessissa on määriteltävä, mitä muutokselta ja digitalisaatiolta halutaan – onko yritys hyödyntämässä uusia innovaatioita liiketoimintamallinsa muuttamiseksi, vai haluavatko he muokata ja kehittää nykyisiä liiketoimintamallejaan puolustaakseen kilpailukykyään? Digitalisaation hyödyntäminen on jatkuvaa operatiivisella tasolla, mutta jos yritys lähtee muuttamaan liiketoimintamalliaan, kyseessä on strateginen muutos, joka vaatii hallituksen, jopa omistajien valtuutusta.

Uusia strategioita ei voi enää muodostaa hallitusten takahuoneissa, vaan tuotettava arvo ja kehityssuunta luodaan iteratiivisesti ja jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa kysyntään ja teknologiakehitykseen vastaten. Tällöin asiakasrajapinta valtuutetaan määrittämään yrityksen kehityksen suuntaa, tuotteet myydään mutta palvelut ostetaan. Kuula toteaa, että valtuuksia voi kuitenkin olla vaikea suoda, kun asiakastarpeita ei ymmärretä, ja johdon aseman vahvistuminen kontrolloidun kehityksen väistyessä rikkoo perinteisiä rakenteita. Kun kehittäminen on kokeilevaa ja jatkuvaa, miten hallitus ja omistajat saadaan jatkuvaan kehitystyöhön mukaan? Omistajuuteen liittyvät odotukset on ymmärrettävä, ja luotava luottamukseen perustuva ketterä hallintorakenne myös johdon, hallituksen, ja omistajien välille.

Luottamus ja nopeus

Tom Liljeström vahvistaa, että nykyinen toimintaympäristön kehitys suuntaa kohti vahvasti linkittynyttä omistajien, hallituksen ja johdon ketjua, ja että uudet digitalisaation mukanaan tuomat innovaatiot tarjoavat yrityksille mahdollisuuden siirtyä arvonluonnin kiihdytyskaistalle perinteisten johtotapojen kuihtuessa. Uudet toimintamallit vaativat kuitenkin kahta asiaa: ketteryyttä sekä vahvaa luottamusta läpi päätöksentekoketjun.