Mitä jokaisen hallituksen jäsenen tulisi ymmärtää digitalisaatiosta

BLOGI: Marko Parkkinen, Boardman -partneri

Digitalisaation ympärillä pyörii paljon mystiikkaa. Tämä on nostanut monilla vastareaktion, ettei digitalisaatiosta ole mihinkään. Ilmiö tulee kuitenkin muuttamaan kaikkea liiketoimintaa.

Digitalisaatio ilmiönä perustuu kolmelle faktalle:

1. Laskentatehon kasvu. Ks. kuva alla.
2. Ohjelmistotekniikoiden kehittyminen: Viimeisen oman koodini kirjoitin vuonna 1993. Viikon työni pystyy tänä päivänä hyvä koodari tekemään parissa tunnissa.
3. Käytön mahdollistavat tekniikat: Nopea verkko, mobiilit käyttöliittymät, 3D -tulostus, anturiteknologia, karttapaikantaminen, keinotodellisuus, robotiikka.

Mahdollistavien tekniikoiden puuttuminen aiheutti vuosituhannen vaihteessa IT -kuplan, jolloin kasvanutta laskentatehoa ja kehittyneitä ohjelmistotyökaluja ei pystytty käyttämään hyväksi. Lupaus uudesta taloudesta vaihtui dotcom -kuplaksi.KUVA 1: Transistoreiden määrä piirilevyllä ja työn tehostuminen.

 

Vuosituhannen vaihteen jälkeen mahdollistavat tekniikat ovat kehittyneet merkittävästi. Meillä kaikilla on älypuhelin ja nopea netti, keinotodellisuus maksaa muutaman sata euroa ja 3D -tulostus sekä anturiteknologia ovat jokaisen yrityksen saavutettavissa.

Tällä kertaa digitalisaatio tulee olemaan tosiasia ja tämän johdosta jokaisen yrityksen tulisi varmistaa kolme näkökulmaa tekemisessään:

1. Säästä nykyisessä tekemisessä

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos väittää, että työtehon ja laskentatehon välinen kuilu ei enää kasva tai pikemminkin alkaa supistumaan, vaikka transistorien määrä piirilevyllä kasvaisikin.

Samaan aikaan nykyinen tekeminen voidaan tehdä merkittävästi tehokkaammin. Jos ymmärrämme mitä teemme, voimme tehdä sen merkittävästi nykyistä edullisemmin joka vuosi. Velvollisuutemme on säästää nykyisessä tekemisessä.

Varoituksen sana. Kohtuuton kehittäminen ilman suuntaa johtaa nopeasti järjestelmien ylläpitokulun paisumiseen. On tärkeää ymmärtää mitä on kehittämässä ja miten on kehittämässä. Ohjelmistojärjestelmät kannattaa kehittää suoraan modulaarisiksi, jotta eri osien ylläpito on helppo kilpailuttaa.

2. Mittaa suosittelun lisäksi kilpailuetua ja muutoskykyä

Nyt ihmisillä on mahdollisuus ryhtyä kaikilla elämän alueilla oman elämänsä subjekteiksi. Digitalisoinnin sloganiksi sopiikin antiikin Kreikan filosofin Protagoraan kuuluisa ajatus: ” Ihminen on kaiken mitta”. Ihmiset eivät enää hyväksy huonoa tai epätäydellistä palvelua.

Samalla olemme jatkuvasti näkyvissä sosiaalisessa mediassa. Berkeleyn teesin mukaisesti: Esse est percipi – oleminen on havaituksi tulemista. Tämä muuttaa perinteisen markkinoinnin ja myynnin kenttää yrityksissä, kun asiakkaat ovat läsnä koko ajan sekä ostajina että palvelun markkinoijina.

Meidän tulee mitata perinteisen suosittelun lisäksi nykyisen kilpailuetumme syntyä ja asiakkaiden kokemaa kilpailua, sillä asiakkaiden uskollisuus on entistä vähäisempää. Parempaan vaihtoehtoon hypätään kyytiin välittömästi. Ratkaisutoimisto Seedissä olemme tehneet näitä mittauksia useita kymmeniä ja kertaakaan sekä asiakkaiden kokema kilpailuetu että kilpailijat eivät ole olleet samoja kuin työntekijöiden itsensä arvioimat.

Kilpailuetuun ja kustannuksiin voidaan vaikuttaa vain muutoskyvyn kautta. Uuden työkulttuurin, joka perustuu selkeälle suunnalle, merkitykselle ja nopeille kokeiluille lähtökohta on ymmärtää organisaation muutoskyky. Kun emme voi arvata tulevaisuutta, hyvä muutoskyky on paras vakuutus yllättäen ilmestyvien kilpailijoiden varalle.

3. Markkinat jaetaan uudelleen, oletko mukana?

Yrityksille tämä asiakkaiden voimaantuminen tarkoittaa uusien tarpeiden syntymistä ja nykyisten markkinoiden uusjakoa. Ymmärtääkseen digitalisointia oikein, on siis ymmärrettävä, että suuri muutos on nimenomaan yhteiskunnan ja organisaatioiden kiertyminen ihmisten eli asiakkaiden ympärille.

Aiemmin olemme optimoineet oman toimintamme tehokkuutta. Asiakas on jonottanut ja yhdistellyt eri yritysten tarjoamasta oman kokonaisuutensa. Nyt asiakkaalle tarjotaan monimutkaisia yksilöllisiä kokonaisuuksia ja yritykset mukautuvat (tai kuolevat) tähän.

Digitalisoituessaan markkinat muuttuvat globaaliksi. Voimme tarjota oman palvelumme USA:han tuhannesosasekunnin viiveellä. Tämä tarkoittaa valtavaa muutosta yhtiöiden ja koko maailman arvontuotannolle.
Pelkkä asiakaskokemuksen mittaaminen ja parantaminen eivät riitä, vaan meidän on ymmärrettävä syvällisesti ihmisten tunteita ja tavoitteita elämän prosesseissa. Tämä asiakasymmärrys tulee olla yrityksen strategiasta vastaavilla, jotta he voivat esittää digitalisoinnin elämän ja kuoleman kysymykset:

1. Kuka voi tulla meidän ja asiakkaamme väliin?
2. Kuka voi tarjota ydintuotteemme lähes ilmaiseksi?
3. Onko asiakkaillamme tarvekokonaisuuksia, joita kukaan ei vielä tyydytä?

Hyvistä vastauksista edellä mainittuihin kysymyksiin syntyy yrityksen tavoitetila. Kun samalla ottaa huomioon tekijät, jotka on mainittu kohdassa ”Säästä nykyisessä tekemisessä” yhtiöllä onkin digitalisaatiostrategia.

Helppoa tämä digitalisaatio!

Julkaistu 20.2.2017