Suomalainen toimitusjohtaja elää kuplassa

Suomalainen toimitusjohtaja elää kuplassa

BLOGI Marko Parkkinen, Boardman -partneri

Vanha vitsi kuuluu, että hallituksen jäsenyys on herkkusienenä olemista: Pidetään pimennossa ja syötetään sontaa. Valitettavasti noin viidesosassa suurten yritysten hallituksissa tilanne on juuri tämä Future CEO 2016 tutkimuksen tulosten mukaan. Linkki tutkimukseen Future CEO 2016

Toimitusjohtajan oppiminen

Hankkeen juuret ulottuvat hiihtolomalle vuonna 2015. Tuolloin jostain syystä googlasin haulla: ”toimitusjohtajan oppiminen”. Vastauksena tuli vastakysymys tarkoitinko toimitusjohtajan osaaminen?

En tarkoittanut, kun nimenomaan ”toimitusjohtajan oppiminen”. Miksi näin tärkeä aihe, ei anna haulla vastauksia.

Toimitusjohtajan oppiminen kuten kaikki muukin oppiminen lähtee nykytilanteen hyväksymisestä ja ymmärtämisestä. Tätä varten lähdin keskustelemalla fiksuina pitämieni kokeneiden johdon jäsenten kanssa hakemaan oikeita kysymyksiä. (Kiitokset avusta Philip Aminoffille, Mikko Haapaselle, Arto Hiltuselle, Matti Lainemalle, Mikko Marsiolle, Esa Rautalingolle, Jaana Rosendahlille, Juhani Strömbergille ja Tom von Weimarnille sekä monille muille.)

Nämä kysymykset esitettiin yli 100 henkeä työllistävien ja yli 10 miljoonaa liikevaihtoa tekevien yritysten hallituksille, toimitusjohtajille, johtoryhmille. Tutkimukseen vastasi yhteensä 452 ryhmien jäsentä.

Tutkimuksen päähavainnot

Päähavainto oli, että suomalainen toimitusjohtaja elää kuplassa. Johtoryhmän ja hallituksen jäsenet näkevät kerta toisensa jälkeen asiat samoin, kun taas toimitusjohtajat näkevät ne omalla tavallaan:

  1. Oman pärjäämisensä suhteen. Peräti 82% toimitusjohtajista antaa kiitettävän arvosanan tyytyväisyydestään työhönsä. Vastaavasti hallituksen (61 %) ja johtoryhmän (56%) arviot toimitusjohtajan työstä ovat merkittävästi alhaisemmat.
  2. Oman osaamisensa suhteen. Toimitusjohtaja näkee osaamisensa hyvin lähelle hallituksen ja johtoryhmän tavoitetilan mukaisesti (painotus strategiassa ja ihmisissä), kun taas hallitus ja johtoryhmä ovat yhtä mieltä siitä, että toimitusjohtaja keskittyy liikaa operatiivisiin asioihin.
  3. Yrityksen kulttuurin suhteen. Vain 20 % toimitusjohtajista näkee yrityksensä kulttuurin olevan tuloskeskeinen ja hierarkkinen, kun taas hallituksen jäsenistä 40 % ja johtoryhmän jäsenistä 50 % näkee kulttuurin hierarkkisena.

Näin voidaan sanoa, että toimitusjohtajilla on vielä keskimäärin melko paljon opittavaa, ja toisaalta että kehityshaluinen ja pätevä toimitusjohtaja on sanan varsinaisessa merkityksessä painonsa arvoinen kullassa. Samalla meillä on ensimmäistä kertaa käsissämme data, johon omaa tai oman toimitusjohtajansa tilannettaan voi moniulotteisesti verrata – toimitusjohtajan oppimisen kova perusta.

Julkaistu 29.2.2016

 

Tilaa uutiskirje