Marketta Kokkonen; 

Osaavasti toteutettu yhtiöittäminen ja ammattimaisesti toimiva hallitus tarjoavat mahdollisuuden tuottaa kuntalaisille toimivia palveluita kustannustehokkaasti. Lisäksi se tuo mielekkään tavan hallinnoida kunnan liiketoimintaa ja kertynyttä varallisuutta.

Kuntayhtiöiden asioita ei kuitenkaan voida hoitaa samalla tavalla kuin kunnan omaa toimintaa. Kuntayhtiöiden toimintatapoja ja johtamiskäytäntöjä ei tule myöskään kopioida puhtaasti yksityisten liikeyritysten käytännöistä.

Uuden kuntalain soveltamisessa kuntayhtiöiden johtamiseen on kipupisteitä, jotka vaativat erityistä huomiota omaisuuden ammattimaisen hoidon kannalta.

1. Säännösten väliset ristiriidat

Viime vuonna voimaan tulleen kuntalain vaatimukset edellyttävät sekä kuntalain että yritysoikeudellisten osa-alueiden hallitsemista. Voimassa olevassa lainsäädännössä näitä osa-alueita ei ole sovitettu yhteen. Niinpä rajapinnat synnyttävät haasteellisia kysymyksiä ratkottaviksi eri säännösten välillä olevien ristiriitojen kesken.

Esimerkiksi kuntalain vaatimus kuntakonsernin kokonaisedun varmistamisesta voi olla vaikeasti sovitettavissa osakeyhtiölain vaatimukseen, jossa hallituksen on aina edistettävä yhtiön etua. Kuntalain julkisuusvaade ja luottamushenkilöiden tietojensaantioikeus ovat asioita, jotka vaativat aivan erityistä huomiota sekä kunnan että yhtiöin puolella.

2. Osakkeenomistajan ja yhtiön johdon väliset vastuusuhteet

Omistajaohjauksen eri menettelytavoista kunnat päättävät lain vaatimalla tavalla konserniohjeissaan, joiden oikeudelliseen sitovuuteen liittyy erityisiä vaatimuksia. Tarkasteltaessa eri kuntien konserniohjeita ei voi välttyä siltä vaikutelmalta, että ne ovat ensinnäkin hyvin toistensa kaltaisia.  Lisäksi ne muistuttavat luonteeltaan kunnallishallinnolle tyypillisiä hallintosääntöjä, joissa omistajan sääntely etukäteen annettavan kannanoton muodossa on viety hyvin pitkälle. Riskinä on, että konserniohje hämärtää osakkeenomistajan ja yhtiön johdon välisiä vastuusuhteita. Lisäksi pitkälle viedyllä sääntelyllä menetetään helposti yhtiömuodon etu.

3. Hallituksen kokoonpano

Kunnan tytäryhtiöiden hallitusten kokoonpanosta määrääminen on ratkaisevan tärkeä konserniohjeen määräys. Monien kuntien määräykset jäsenten valinnasta ja lain edellyttämän asiantuntemuksen sisällöstä ovat hyvin yleisluontoisia ja suorastaan puutteellisia, kuten Janne Ruohonen selvityksessään toteaa.

Jäsenyys kunnan omistaman yhtiön hallituksessa ei ole kunnallinen luottamustoimi. Yhtiöiden hallitusten jäsenten valmisteluprosessit on syytä eriyttää kunnallisten luottamustoimien nimittämisestä. Konsernijohdon vastuulla on varmistaa, että hallituksessa on lain edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Julkisomisteisten yhtiöiden avoimuuttakin voidaan edistää sillä, että hallitusjäsenten valintakriteerit on dokumentoitu ja valittavien henkilöiden osaaminen ja kokemus on kuvattu julkisesti vastaavalla tavalla kuin pörssiyhtiöissä menetellään.

4. Johdon ammattimaisuus

Uusi kuntalaki konsernijohtamisesta asettaa aivan erityisen suuret vaatimukset konsernijohdon asiantuntemukselle. Vaatimukset ovat erityisen suuria niissä kunnissa, joissa konserniin kuuluu jopa 100-200 erilaista yhtiötä tai muuta juridista organisaatiota ja joista osa toimii avoimilla kilpailuilla markkinoilla. Myös keskikokoisten ja pienempienkin kuntien konsernirakenne on muuttunut siten, että entistä suurempi osa omaisuudesta ja vastuista sekä samalla riskeistä on siirtynyt ulos emon taseesta.

Osaava omistajuus ja hallitustyöskentely edellyttävät jatkuvaa kehittämistä

Omaisuuden ammattimainen hoito tulee vaatimaan koko kuntakonsernin henkilöstön rakenteen ja osaamisen tason uudistumista. Koulutus ja kehittämistyö on lähtenyt eri puolilla Suomea käyntiin. Boardman on kehittänyt kuntayhtiöiden OHJ-työkalun, jonka avulla arvioidaan omistajien, hallituksen ja johdon muodostaman päätöksenteon ja vallankäytön ketjun toimivuus.

Osaava omistajuus ja hallitustyöskentely sekä omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyö edellyttävät jatkuvaa kehittämistä niin rakenteiden kuin osaamisen osalta. Tämä on hyvin tärkeää juuri kuntakentällä, jossa kuntayhtiöiden omistajaohjaukseen ja päätöksentekoon liittyy erityisiä lainsäädännön mukanaan tuomia vaatimuksia.