Luovuus kuuluu yritysten kovaan ytimeen – opit omistajille, hallitukselle ja johdolle

Yritykset eivät useimmiten kaadu ideapulaan vaan siihen, että luovuus ja innovaatiot eivät pääse päätöksenteon ytimeen. Jos omistajat, hallitus ja johto johtavat vain tehokkuutta, ennustettavuutta ja raportointia, yritys oppii vain toistamaan eilistä. Uudistumisen mahdollistamiseksi luovuuden johtaminen on siksi muuttuvassa toimintaympäristössä yrityksen menestyksen kannalta keskeistä.

Suomalaisessa keskustelussa luovuus työnnetään yhä liian usein markkinoinnin, tuotekehityksen tai työpajojen nurkkaan. Se on vanhentunut ajatus. Maailma ei enää palkitse organisaatioita, jotka osaavat vain tehostaa olemassa olevaa. Se palkitsee ne, jotka kykenevät näkemään uudella tavalla, yhdistämään asioita ennakkoluulottomasti ja tekemään rohkeita valintoja epävarmuudessa.

Helmikuussa julkaisemamme luovuuden johtamisen teesit sanovat tämän poikkeuksellisen suoraan: ilman määrätietoista luovuuden johtamista yritys on tuomittu epäonnistumaan. Väite voi kuulostaa kärjistykseltä, mutta juuri nyt se on realismia. Teollistumisen ajan lineaarinen ja hierarkkinen johtamislogiikka ei enää riitä maailmassa, jossa epävarmuus, kompleksisuus ja nopeat murrokset ovat uusi normaali.

Siksi strateginen luovuus kuuluu päätöksenteon ytimeen, koko omistaja–hallitus–johto -ketjuun.

 

Omistaja ratkaisee, vaaditaanko uudistumista

Omistajan tehtävä ei ole vain vaatia tulosta. Omistajan tehtävä on vaatia uudistumista. Jos omistaja palkitsee vain ennustettavuutta, organisaatio oppii nopeasti karttamaan kaikkea keskeneräistä, kokeilevaa ja uutta. Silloin luovuus kuihtuu jo ennen kuin siitä voi syntyä kilpailuetua.

Siksi omistajien on asetettava suunta, jossa rohkea uudistuminen on aidosti toivottua. Heidän on valittava hallitus, jossa on monipuolisuutta, uudistumiskykyä ja epäonnistumisen sietoa. Ja ennen kaikkea heidän on turvattava luovuudelle aika, tila ja resurssit. Ilman niitä luovuudesta tulee vain juhlapuhetta.

Hallitus määrittää kulttuurin

Hallituksen tärkein tehtävä ei ole vain valvoa riskejä vaan varmistaa, ettei yritys jämähdä kontrollin vangiksi. Hallituksen rohkeus ja kulttuuri ratkaisevat, uskalletaanko organisaatiossa ajatella toisin. Jos hallitus hyväksyy vain valmiit vastaukset, se saa vain valmiiksi kaluttuja ajatuksia.

Siksi luottamus, avoimuus ja jopa huumori eivät ole hallitustyössä pehmeää kuorrutusta, vaan kilpailukyvyn infrastruktuuria. Hallituksen pitää tukea kokeiluja, seurata luovuutta ja tehdä uudistumisesta mitattavaa – ja sietää myös kokeilujen epäonnistumista. Hallituksen tulee valita johto, joka osaa strategisesti johtaa myös luovuutta.

Johto tekee luovuudesta arkea

Johto ratkaisee, jääkö luovuus puheeksi vai muuttuuko se toiminnaksi. Luovuutta ei johdeta kehottamalla ihmisiä olemaan innovatiivisia. Sitä johdetaan rakentamalla kulttuuri, jossa yhteistyö ylittää siilot, kokeilu on sallittua, keskeneräisiä ideoita kuunnellaan, oppimisesta palkitaan ja epäonnistumisesta ei rangaista.

Yhtä tärkeää on luopuminen. Jos kaikesta vanhasta pidetään kiinni, uudelle ei synny tilaa. Tämä on luovuuden johtamisen epämukava mutta tärkeä tehtävä: tunnistaa, mistä on luovuttava, jotta jotakin aidosti uutta voi syntyä.

Tutkimus tukee sitä, mitä koko OHJ-ketjun tulisi ymmärtää

World Economic Forumin Future of Jobs Report 2025 nostaa luovan ajattelun yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Sen merkityksen arvioidaan kasvavan edelleen tulevina vuosina. Viesti on selvä: tulevaisuuden kilpailukyky ei rakennu vain tehokkuudesta vaan kyvystä ajatella uudella tavalla.

Aalto-yliopiston Luova loikka -tutkimushanke vie keskustelun vielä pidemmälle: luovuus ei ole vain hyödyllinen ajattelutapa, vaan mitattava kilpailuetu. Tutkimuksemme mukaan yritykset, joissa yksilöllinen luovuus ja luovuutta tukeva organisaatiokulttuuri olivat keskimääräistä vahvempia, saavuttivat todennäköisemmin toimialansa keskiarvoa paremman taloudellisen tuloksen.

Luovuutta tukevan organisaatiokulttuurin yhteys taloudelliseen menestykseen oli lisäksi vahvempi kuin yksilöllisen luovuuden yhteys. Ratkaisevaa ei siis ole vain se, kuinka luovia ihmisiä yrityksessä on, vaan se, osaako johto rakentaa kulttuurin, jossa luovuus muuttuu tulokseksi. Tutkimuksemme mukaan oikeanlainen johtajuus onkin voimakkain luovuutta vahvistava tekijä.

Luovuus kuuluu vallan ytimeen, ei sivurooliin

Tarvitsemme siis myös yrityksissä uudenlaisen suhteen luovuuteen. Luovuus ei ole yrityksissä pehmeä lisäosa eikä taiteellinen sivuharrastus. Se on uudistumiskykyä, kasvun edellytys ja taloudellisen suorituskyvyn taustalla oleva tekijä. Yritys, joka ei johda luovuutta, on tuomittu kuihtumaan.

---

Kirjoittajasta

 

Tuomas Auvinen on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani, Boardman-partneri ja luovuuden johtamisen puolestapuhuja. Hänen työnsä ytimessä on radikaalin luovuuden tuominen osaksi johtamista, strategiaa ja organisaatioiden uudistumista.

 

---

 

Mitä sinä voit omistajana, hallituksessa tai johtajana tehdä luovuuden – ja sitä kautta kilpailukyvyn – edistämiseksi organisaatioissasi? Johtajuus ja luovuus -kehittämisefoorumimme kokoamat Luovuuden johtamisen teesit haastavat tuomaan strategisen luovuuden päätöksenteon ytimeen.

 

Tutustu teeseihin ja tule mukaan!