Osuuskuntien governance on maailmanlaajuisesti hyvin niukasti tutkittu aihe.

Suurimmat tietämysaukot ovat työosuuskunnissa ja kuluttajaosuuskunnissa. Tilanne on hieman parempi tuottajaosuuskunnissa ja osuuspankkien osalta. Vähiten tutkittuja aiheita olivat osuuskuntien hallituksen valinta sekä hallituksen kontekstit eli asia- ja tilanneyhteydet sekä niiden vaikutus siihen, miten hallitus toimii. Yllättävää oli, että vaikka jäsenet ovat osuuskunnan lähtökohta, on jäsenistön osallistumista ja sitoutumista tutkittu lähinnä vain tuottajaosuuskunnissa.

Kari Huhtala on osuuskuntien johtamiseen ja hallintoon erikoistunut kauppatieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli osuuskuntien hallituksen valintaa, sen jännitteitä ja niihin kytkeytyviä hallituksen rooleja.

Kesäkuussa 2024 julkaistu väitöstutkimukseni keskittyi osuuskunnan hallinnon jännitteisiin, paradokseihin ja hallintoelinten rooleihin. Empiirinen tutkimus keskittyi tuottajaosuuskuntiin, joilla tarkoitetaan alkutuotantoon sidoksissa olevia osuuskuntia (maatalous, metsäsektori). Toiseksi tarkastelin osuuskunnille tyypillisen hallintoneuvoston roolia eri sektoreiden osuuskunnissa.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi kiinnostavimmat tulokset ja johtopäätökset.

Tuottajien osuuskunnissa jännitteitä ja roolien hakemista

Keskeinen tulos oli, että tuottajaosuuskuntien hallintokulttuuriin nojaa varsin vahvasti siihen, että osuuskunnan hallitukseen edetään hallinnon kautta, toisin sanoen hallintoneuvostosta tai edustajistosta. Nimitysvaliokuntia käytetään yllättävän vähän, yleisempää on valmistella hallitusnimityksiä laajemmalla joukolla ja käymällä epävirallisia taustakeskusteluja. Itse nimityksissä on yleistä, että istuvat hallituksen jäsenet valitaan ensisijaisesti, mikäli he ovat käytettävissä.

Hallintokulttuurissa havaittiin muutosta. Jotkut osuuskunnat etsivät hallituksen jäseniä suoraan jäsenistöstä tai myös osuuskunnan ulkopuolelta. Jotkut pitivät tärkeänä, että hallituksen jäsentä valittaessa pitää ottaa huomioon toimintaympäristön vaateet. Tähän liittyy sen korostaminen, että valittavan henkilön tulee soveltua osaksi hallituksen kokonaisuutta. Nimitysvaliokuntia oli muutamissa osuuskunnissa, muutamissa niitä harkittiin.

Tulokset toivat esille myös ilmiön, jota olen kutsunut toimijoiden vallankäytön paradoksiksi. Yksi niistä liittyi puheenjohtajien rooliin hallituksen valinnassa. Osa osuuskunnista näki, että hallituksen puheenjohtajalla tulee olla selkeä, jopa vahva rooli valmisteltaessa hallitusnimityksiä. Toisessa ääripäässä oli näkemys, että puheenjohtajan ei tulisi lainkaan puuttua prosessiin, vaan sen tulee olla hallintoneuvoston ja sen puheenjohtajan käsissä. Käytännössä hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajat muodostavat tärkeän työparin, joka valmistelee ja käy keskusteluja hallituksen valinnan kysymyksistä.

Myös maantieteellisiin alueisiin liittyy vallankäytön paradoksi. Osuuskuntien käytäntöihin on pitkään kuulunut, että alueilla on epävirallista vaikutusvaltaa hallituksen valintaan. Tässä kysymyksessä näkyi meneillään oleva muutosvaihe, jossa alueellisuuden merkitystä haluttiin vähentää.

Hallituksen jäsenten ominaisuuksia lähestyttiin edustuksellisuuden ja pätevyyden näkökulmista. Mainittu alueellisuuden korostus näkyi vahvimmin sellaisissa osuuskunnissa, jotka keskittyvät raaka-aineen hankintaan mutteivät jalostukseen ja myyntiin. Markkinointiosuuskunnat korostettiin selvästi enemmän pätevyyttä. Nämä osuuskunnat ovat sellaisia, joissa koko arvoketju raaka-aineen hankinnasta sen jalostukseen sekä edelleen myyntiin on osuuskunnan sisällä.

Tuottajaosuuskunnissa suhtauduttiin hallitusasiantuntijoiden käyttöön varauksellisesti. Heidän nimittämisensä nähtiin perusteltuna tilanteissa, jossa osuuskunta on merkittävässä muutosvaiheessa tai se kohtaa haasteita. Molempien sukupuolten riittävä edustus hallituksessa nähtiin tavoiteltavana asiana, mutta sukupuolikiintiöitä vastustettiin. Käytännössä naiset olivat tuottajaosuuskuntien hallituksissa vähemmistönä, heidän osuutensa oli keskimäärin 20 %.

Onko osuuskunnan hallintoneuvostossa uutta potentiaalia?

Osuuskuntien, kuten osakeyhtiöiden hallituksilla on lain mukaan yleistoimivalta. Hallintoneuvosto on lähes kaikissa merkittävissä suomalaisissa osuuskunnissa ja keskinäisissä vakuutusyhtiöissä. Rajoittuuko hallintoneuvoston valta hallituksen valvontaan? Useissa suomalaissa osuuskunnissa hallintoneuvostot ovat käyneet keskustelua roolistaan. Taustalla on havainto, että pitäytyessään vain jälkikäteisvalvontaan, hallintoneuvosto jää passiiviseksi.

Väitöstutkimukseni mukaan hallintoneuvoston puheenjohtaja voi olla merkittävä henkilö hallintoneuvoston ja hallituksen vuorovaikutuksessa. Tekemäni selvityksen mukaan hän osallistuu pääsääntöisesti hallituksen kokouksiin osuuskaupoissa, keskinäisissä vakuutusyhtiöissä ja tuottajaosuuskunnissa ja hänellä on kokouksessa puheoikeus. Merkittävän poikkeuksen tekevät osuuspankit, joissa hallintoneuvoston puheenjohtaja osallistuu hallituksen kokoukseen vain kutsuttaessa ja silloin, kun käsiteltävä asia sitä edellyttää.

Hallintoneuvoston omistajaohjausrooli vaatii kieltämättä uusajattelua. Joillekin osuuskunnille se voi tuntua vieraalta. Se voi myös edellyttää, että hallintoneuvoston jäsenten pätevyysvaatimuksia pitää arvioida uudelleen.

Keskeiset opit

• Osuuskunnaille on tärkeää, että niillä on tehtäviensä tasalla oleva hallitus, joka tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Tuottajaosuuskunnissa tällä on aivan erityinen merkitys, koska osuuskunta on kriittinen jäsenen elinkeinon menestykselle.
• Tutkimus korostaa osuuskunnan kaksoisluonteen ymmärryksen tärkeyttä: sitä, että osuuskunta on samaan aikaan jäsenten yhteisö ja liikeyritys. Hallituksen tulee koostua sellaisista henkilöistä, jotka yhdessä pitävät huolta osuuskunnan taloudellisesta menestymisestä ja samaan aikaan vastaavat jäsenistön odotuksiin, vaikkakin se aika ajoin aiheuttaa jännitteitä.
• Tuottajaosuuskuntien on tärkeä kiinnittää huomiota hallituksen monimuotoisuuteen ja valita hallituksen jäsenet tarvelähtöisesti, ei edustuksellisuuden perusteella.
• Voiko hallintoneuvosto olla nykyistä dynaamisempi? Halutessaan kyllä voi. Se voi sparrata hallitusta ja toimia jäsenomistajien äänenä. Tuottajaosuuskuntien hallintoneuvostot ovat tässä etulinjassa. Ne ovat luoneet osuuskunnalle omistajastrategioita, jotka kiteyttävät jäsenistön tahtotilan. Omistajastrategia voi myös ottaa kantaa arvoihin ja periaatteisiin, palkitsemiseen ja raamittaa hallituksen laatimaa liiketoimintastrategiaa.

Blogin kirjoittajasta

Kari Huhtala on osuuskuntien johtamiseen ja hallintoon erikoistunut kauppatieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa käsitteli osuuskuntien hallituksen valintaa, sen jännitteitä ja niihin kytkeytyviä hallituksen rooleja. Huhtala toimii osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessorina Turun yliopistossa. Hän on myös ruotsinkielisiä osuuskuntia edustavan Finlands Svenska Andelsförbundin toimitusjohtaja.

Huhtalalla on monipuolinen työkokemus osuuskuntien johdon valmentamisesta ja sparraamisesta, rahoitussektorilta, osuuskuntien luottamustehtävistä sekä pienyrityskehittämisestä. Hän on pitkään toiminut osuuskuntien talousmedian OT-Vuosikirjan analyytikkotiimin jäsenenä ja puheenjohtajana. Huhtala on kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja ja alaan liittyviä oppaita:

• Huhtala, K. (2024) Paradoxes of director selection in agricultural cooperatives: understanding board´s conformance and performance roles. Doctoral Dissertation. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 1135. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT.
• Huhtala, K., Tuominen, P., and Tuominen T. (2023). Factors in the Board Governance of Co-operatives: A Systematic Review. Nordic Journal of Business. 72:1.
• Huhtala, K., Tuominen, P. and Tuominen, T. (2020). Director selection in agricultural co-operatives — The process and the roles in the Finnish context. Cogent Business & Management 7(1), 1746171.
• Huhtala, K. (2023). The Role of the Supervisory Board in Finnish Co-operatives. Deusto Estudios Cooperativos: Núm. 23 (2023): Co-operatives in Finland.
• Osuuskuntien hyvä hallinto. Opaskirja. Osuutoimintakeskus Pellervo. https://pellervo.fi/hyva-hallinto-osuuskunnissa/
• God förvaltning i medlemsbaserade organisationer. Guide. Osuutoimintakeskus Pellervo. https://pellervo.fi/sv/god-forvaltning-i-medlemsbaserade-organisationer/