Omistajan tahdolla tarkoitetaan sitä, mitä yhtiön omistajat siltä pitkällä aikavälillä tahtovat. Yleensä pitkällä aikavälillä viitataan yli kymmenen vuoden ajanjaksoon.

Omistajan tahdon suuret linjat pitäisi kirjata kaikenlaisissa yhtiöissä ylös, jotta yhtiön hallitus pystyy luomaan omistajan tahtoon perustuvan strategian ja luotsaamaan yhtiötä oikeaan suuntaan.

Ylös pitäisi kirjata selkeästi se, minkälaisissa liiketoimissa yhtiön pitäisi pidemmällä ajanjaksolla olla mukana ja minkälaisissa ei. Lisäksi omistajien olisi hyvä avata riskinottoa, kasvun ja kannattavuuden suhdetta, arvoja ja vastuullisuutta.

Muun muassa näistä asioista puhuttiin Omistaja tahto ja yhteistyö hallituksen kanssa -teematilaisuudessa, joka järjestettiin 7.3.2023 PWC Suomen tiloissa.

Tilaisuudessa puhuivat Boardmanin partneri Markku Pohjola, Paree Grouping hallituksen puheenjohtaja Kimmo Jyllilä ja Bolt.Worksin toimitusjohtaja Ville Herva.

Haastattelijoina toimivat Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman, PWC:n partneri Anne Launis ja PWC:n tilintarkastaja Maija Ant-Wuorinen.

Laajasti omistetuissa yhtiöissä omistajan tahdon määrittely vaatii puheenjohtajan viisautta

Omistajan tahto –kirjaa tehdessään, Markku Pohjola yllättyi siitä, miten paljon valmius viedä omistajan tahtoa eteenpäin vaihtelee eri yrityksissä. Boardmanin partneri on kirjoittanut alkuvuodesta 2023 julkaistun kirjan Timo Leinon ja Harri Saukkomaan kanssa.

Pohjola kertoi, että tavallisimmin omistajan tahto tulee lähelle yhtiön hallitusta perhe- ja sukuyhtiöissä ja pääomasijoitusyhtiöissä. Perhe- ja sukuyhtiöissä omistajan tahdon määrittely voi olla helppoa tai haastavaa riippuen omistajien lukumäärästä ja heidän visioistaan. Pääomasijoitusyhtiöissä omistajan tahdoksi muodostuu pääomasijoittajan antama lupaus tuotosta.

Sen sijaan laajasti omistetuissa yhtiöissä, joissa ei ole merkittäviä osuuden omistajia, omistajan tahdon määrittely on aina hankalampaa. Pohjola kertoi, että hän on itse laajasti omistetuissa yhtiöissä pyytänyt useasti hallituksen kokoukseen jonkin omistajan.

“Tällöin omistaja on tullut keskustelemaan hallituksen kanssa, miten he asian näkevät. Tämä osoittautunut hyväksi metodiksi. Suosittelen.”

Yhtiön tulee palvella kaikkia sen omistajia, mutta on selvää, että omistajien lukumäärän ollessa suuri, vain murto-osa heistä saa äänensä kuuluviin. Laajasti omistetuissa listayhtiöissä, joissa ei ole merkittäviä omistajia, aktivistisijoittajat pääsevät esiin.

“Jos yhtiöllä on muutama äänekäs aktivistisijoittaja, tällöin puheenjohtajan täytyy olla vakuuttunut siitä, että heidän ehdotuksensa palvelevat kaikkien omistajien intressiä.”

Pohjola painotti, että laajasti omistetuissa yhtiöissä, joissa ei ole yhtä suurta omistajaa, korostuu erityisesti hallituksen puheenjohtajan viisaus. Oleellista on, miten hallituksen puheenjohtaja pyrkii selvittämään ja tulkitsemaan omistajien tahtoa.

Ilman omistajan tahdon määrittelyä yhtiön maali muuttuu koko ajan

Kimmo Jyllilä puhui tapahtumassa perheyhtiön näkökulmasta. Hän on perheyhtiö Paree Groupin hallituksen puheenjohtaja ja yhdessä siskonsa kanssa merkittävä omistaja.

Puheenvuorossaan Jyllilä kertoi, että heillä Paree Groupissa omistajatahto on dokumentoitu A4-kokoiselle paperin puolikkaalle.

“Omistajan tahto pitää olla mahdollisimman ylätasolla. Siinä pitää kertoa selkeästi, mitä yhtiö saa tehdä.”

Paree Groupin omistajan tahdossa on määritelty muun muassa omistaja-arvon kasvutavoitteita ja riskinsietokykyä. Lisäksi siihen on kirjattu, mitä omistajat haluavat yhtiön tekevän. Viimeiseksi dokumentissa lukee, että omistajat eivät aio myydä perheyritystä.

Jos omistajan tahtoa ei ole määritelty, on yrityksen mahdotonta muodostaa omistajien tahtoa tukevaa strategiaa. Pahimmillaan voidaan olla tilanteessa, jossa omistajat ovat tyytymättömiä tilanteessa kuin tilanteessa, koska maali muuttuu koko ajan. Pidemmän päälle tukala tilanne voi johtaa hallituksen jäsenten tai jäsenien eroamiseen.

Yrityksen suunta kyllä muuttuu, jos omistajat sitä vaativat. Jos omistajat esimerkiksi näkevät, että vastuullisuus on yrityksen liiketoiminnalle pitkällä aika välillä oleellista, omistajien pitää sanoa se hallitukselle.

“Me kaikki uskomme, että investointi vastuullisuuteen on pitkällä aikavälillä positiivinen. Mutta se vaatii omistajan tahtotilaa, että yritys uskaltaa uhrata lyhyen aikavälin kannattavuutta ja investoida vastuullisuuteen. Omistajan pitää sanoa hallitukselle, että teidän pitää mennä sinne suuntaan.”

Jyllilä on sitä mieltä, että perheyrityksen luopumisesta pitäisi puhua enemmän. Tällainen tilanne voi tulla vastaan, jos omistajia on monia ja heidän tahtotilansa yrityksen suhteen poikkeavat suuresti toisistaan.

“Tällainen tilanne johtaa siihen, että omistajan tahto on epäselvä. On hallituksen puheenjohtajan tehtävä laittaa keskustelu aluilleen perheyrityksen myymisestä tai muista mahdollisista muutoksista omistajien suhteen. Hallituksen pitää ajatella yhtiön etua.”

Aina omistajan tahto ei ylety vuosikymmenen yli: pääomasijoitusyhtiöllä aikajänne on lyhyempi

Ville Herva avasi tapahtumassa kasvuyrittäjän näkökulmaa. Hän on yksi Bolt.Worksin perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja. Tällä hetkellä Bolt.Worksin enemmistöomistaja on pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners.

Herva kertoi, että heti kun yhtiö perustettiin, sille haettiin ammattitaitoinen hallitus. Sen sijaan selkeää omistajan tahtoa yrityksellä ei alussa ollut. Yritys perustettiin palvelemaan päämäärää.

Nyt kun omistajana on pääomasijoitusyhtiö, omistajan tahto on selkeämpi. Tarkoituksena on kehittää yhtiötä ja kasvattaa omistaja-arvoa 5–7 vuotta, minkä jälkeen yritys myydään eteenpäin.

Pääomasijoitusyhtiöitä usein kritisoidaan siitä, että niiden aikajänne omistajuuteen on lyhyt. Kun monesti omistajat miettivät pitkää, yli kymmenen vuoden tähtäintä, pääomasijoitusyhtiöillä aika on lyhyempi.

“Itse näen, että nopeassa kasvussa 5–7 vuotta on sopiva aika eteenpäin mietittäväksi. Kymmenen vuotta eteenpäin tuntuisi jo haastavalta suunnitella, koska lyhyessä ajassa tapahtuu paljon.”

Ei Bolt.Worksin kuitenkaan ole tarkoitus Vaaka Partnersin omistajuuden jälkeen hypätä tyhjän päälle. Mahdolliset ostajat ovat jo tiedossa sekä se, millaisen yhtiön he haluavat. Tästä syntyy yritykselle jatkuvuutta.

Herva korostaa, että toimitusjohtajan on oltava kasvuyhtiössä itse aktiivinen ja omattava visioita yrityksen kehittämiseen. Asioita ei toki tehdä hallituksen ohi, mutta sen pöydälle päätettäväksi pitää viedä myös itse aloitteita.

Eniten keskustelua Bolt.Worksin perustajien ja matkan varrella omistajina olleiden tahojen välillä on aiheuttanut kasvun ja kannattavuuden välinen suhde.

“Meillä on ollut perustajina suuri ambitio kasvun suhteen. Me olemme olleet valmiita tinkimään kannattavuudesta, ja tästä on ehkä käyty eniten keskustelua. Eli missä järjestyksessä kasvetaan ja rakennetaan kannattavuutta.”

Opit jakoon!

Omistajan tahdon suuret linjat pitäisi kirjata kaikenlaisissa yhtiöissä ylös. Omistajan tahdosta kertovassa dokumentissa olisi tärkeää määritellä, millaisissa liiketoimissa omistajat haluavat yhtiön olevan pidemmällä ajanjaksolla mukana ja millaisissa ei. Lisäksi omistajien olisi hyvä käsitellä dokumentissa riskinottoa, kasvun ja kannattavuuden suhdetta, arvoja ja vastuullisuutta.

Jos omistajien tahto ei ole hallitukselle selvä, tulisi hallituksen puheenjohtajan se selvittää. Esimerkiksi yhtiön suurimpien osakkeenomistajien nimitystoimikunta on hallituksen puheenjohtajalle hyvä paikka selvittää omistajan tahtoa.

Kun puhutaan omistajan tahdosta, tarkoitetaan sillä lähtökohtaisesti pitkää, yli kymmenen vuoden päähän, ulottuvaa omistajan tahtotilaa. Aina omistajan tahtotila ei kuitenkaan ole näin pitkä. Esimerkiksi pääomasijoitusyhtiön aikahorisontti omistajuudelle on lyhyempi.

Haluatko syventää osaamistasi omistajuudesta ja hallitustyöstä? Boardmanin Omistajan ja hallituksen yhteistyö -valmennus tarjoaa käytännön työkaluja ja asiantuntija-apua omistajuuden haasteisiin.

Lue lisää Boardmanin Omistajan ja hallituksen yhteistyö -valmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan!