Luovuus, rohkeus ja kasvu: mitä yritysjohto voi oppia kulttuurista

Voiko kasvua johtaa ilman kulttuuria ja miten luovuudella vahvistetaan kilpailukykyä? Näitä kysymyksiä pohdittiin Boardmanin Advisors-verkoston, Suomen Kulttuurirahaston ja Helsingin kaupungin yhdessä järjestämässä tilaisuudessa Helsingin kaupungintalolla 15. huhtikuuta 2026. Illan keskusteluissa korostui näkemys siitä, että kasvu vaatii rohkeasti luovia ratkaisuja. Globaalissa kilpailussa yhä keskeisempiä työelämätaitoja ovat kognitiiviset kyvyt ja luovuus – asiat, joita ei voi johtaa pelkillä numeerisilla mittareilla.

Tilaisuudessa olivat esillä myös Boardmanin julkaisemat Luovuuden johtamisen teesit. Pääset tutustumaan teeseihin artikkelin lopusta.

Globaalin bränditoimisto Landorin luova johtaja Teemu Suviala haastoi johtajia keskittymään luovan ajattelun kolmeen peruspilariin: uteliaisuuteen, empatiaan ja kokeilevaan leikkiin. Hän herätti pohtimaan, miten työelämään voisi tuoda enemmän outoutta ja ennakkoluulotonta ajattelua – ja voisiko taiteen, jopa dadaismin, perinteistä löytyä oppeja myös organisaatioille.

Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian muistutti hyvän muotoilun merkityksestä. Muotoilun ytimessä on selkeä ajatus siitä, mikä luo arvoa ihmiselle. Suomessa osataan kehittää erinomaisia tuotteita, mutta haasteena on varmistaa innovaatioiden jatkuvuus. Luovuuden arvo ei aina taivu Exceliin, mutta sen vaikutus näkyy pitkällä aikavälillä.

Ministeri Anders Adlercreutzin ja Yleisradion toimitusjohtaja Marit af Björkestenin keskustelussa pohdittiin, nähdäänkö kulttuuri kulueränä vai kasvua tuottavana investointina. Molemmat korostivat rohkeuden merkitystä: rohkeutta katsoa maailmalle, kokeilla uutta ja hyväksyä myös epäonnistumiset. Kulttuuriviennissä Suomella nähtiin paljon potentiaalia – kulttuurituotteet ovat usein helpommin skaalattavia kuin teollisuus.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould ja Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella toivat esiin, että suomalaiset odottavat kulttuuriperinnön vaalimista myös yrityksiltä. Yritysten rooli nähdään yhä selvemmin paitsi taloudellisena myös kulttuurisena toimijana. Samalla korostui tarve rakentaa laajaa ekosysteemiä – pelkät suuret kärkihankkeet eivät riitä, vaan myös pienet ja ruohonjuuritason projektit ovat välttämättömiä.

Illan päätti näyttelijä Hannu-Pekka Björkman puheella, joka muistutti myyttien, reuna-alueiden ja mielikuvituksen merkityksestä. Mielikuvitus ei ole vain taiteilijoiden temmellyskenttä, vaan rationalisuuden edellytys ja voima, joka kantaa kohti tulevaisuutta.

Kiitos myös pormestari Daniel Sazonov tilaisuuden avaamisesta, toimittaja Eeva Lehtimäki tilaisuuden juontamisesta sekä Jukka Eskola Soul Triolle musiikista!

Katso kuvia tilaisuudesta

Mitä sinä voit omistajana, hallituksessa tai johtajana tehdä luovuuden – ja sitä kautta kilpailukyvyn – edistämiseksi organisaatioissasi? Johtajuus ja luovuus -kehittämisefoorumimme kokoamat Luovuuden johtamisen teesit haastavat tuomaan strategisen luovuuden päätöksenteon ytimeen.

Tutustu teeseihin ja tule mukaan!