BoardTalks-podcastin 3. jakson vieraana on peräti seitsemän yhtiön hallituksessa työskentelevä Mammu Kaario. Tällä hetkellä Kaario vaikuttaa Ponssen, Aspon, CapManin, Robitin, Nordic ID:n, Goforen sekä Laptin hallituksissa.

Hallitustoiminta ei varsinaisesti ollut Kaarion ensisijainen tavoite vaan siitä muotoutui hänelle työ vuosien varrella. Kuulemmekin jaksossa Kaarion hallituspolusta. Lisäksi jaksossa keskustellaan First North -yhtiöiden työskentelytavoista ja siitä, mitä pitäisi tehdä hallitustyöskentelyssä, että pääsee päälistalle sekä valiokuntatyöskentelystä saloista.

“Olennainen ero päälistojen yhtiöihin on, että First North -yhtiöissä oletuksena on, että tartutaan toimeen ja hallituksesta käsin katsotaan, että asiat tulee tehtyä oikein ja autetaan siinä.”

Kuuntele Kaarion opit BoardTalks-pocastista

BoardTalks on Boardmanin lanseeramana podcast, jota juontavat Laura Raitio ja Taru Lindeman. Lue lisää BoardTalks-podcastistä ja seuraa meitä Twitterissä BoardTalks_pod ja kuulet uusista jaksoista ensimmäisenä!

First north -yhtiöiden työskentelytavat – mitä pitäisi tehdä hallitustyöskentelyssä, että pääsee päälistalle?

“First North –lista on vähemmän reguloitu markkina ja siellä on vähemmän vaatimuksia yhtiön hallinnoinnin suhteen. Siellä on hyvä sitten tehdä niitä valmiuksia, jotta voi olla sitten valmiina päälistalle.“ Kaarion mukaan pienemmät kasvuyhtiöt voivat First North -listalla edetä ja ns. harjoitella hallinnointikoodin noudattamista, mikä auttaa listautumisessa. “Hallinnointimallin pitää toimia moitteettomasti, ettei tule sitten päälistalla ongelmia sen kanssa ja huomataan ettei pystytä täyttämään niitä edellytyksiä.”

Kaario kertoo jaksossa, ettei yhtä optimiaikaa First North -yhtiön listautumiselle voida nimetä. Eteneminen riippuu vahvasti yhtiön kasvuvauhdista sekä yrityksen asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Kaario nostaa myös esille, ettei aina kannata tavoitella listautumista. “Joissakin yhtiöissä ei ole mahdollisuutta kasvattaa taloushallinto-osastoa niin laajaksi että ne pystyisivät tuottamaan IFRS-lukuja ja täyttämään hallinnointivaatimukset niin, että niiden kannattaisi siirtyä päälistoille.“

Pienessä yhtiössä täytyy asettaa tavoitteet ja priorisoida. Keskustelussa nousikin esille vahvasti esille myös First North -yhtiöiden suunnitelmallinen toiminta. Esimerkiksi, jos yhtiössä tavoitellaan päälistalle menoa, on hyvä tehdä suunnitelma tarvittavilla valmisteluilla. “On aika innostavaakin hallitukselle laittaa pikkuhiljaa asioita kuntoon. Sitten, kun se päälista alkaa näkymään niin todetaan, että tämähän onkin ihan erinäköinen yhtiö kuin vuosi tai kaksi sitten,“ toteaa Kaario.

Listautumisessa on hyvä huomioida Kaarion mukaan myös hallituksen kokoonpano ja hallitukseen kannattaakin ottaa listautumisvaiheessa muutama ulkopuolinen jäsen. “Sanotaan, että monelle listautuminen on “once in a lifetime” -tapahtuma. Yritykseen ei listautumisen takia kannata osaamista kerryttää, vaan se kannattaa ottaa ulkopuolelta. Helpoin ja edullisin tapa on ottaa hallituksen jäsen, joka on aikaisemmin jo tehnyt näitä projekteja ja se helpottaa listautumista. “

Miten valiokuntatyöskentely auttaa ja tehostaa hallituksen toimintaa?

Mammu Kaario vaikuttaa Ponssen, Aspon, CapManin, Robitin, Nordic ID:n, Goforen sekä Laptin hallituksissa.

Kaarion mukaan on melko yleistä, että yhtiössä perustetaan tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta listautumisvaiheessa. Tarkastusvaliokunta luo mahdollisuuden perehtyä tärkeisiin aiheisiin, mutta se ei vie aikaa hallitustyöstä ja sitä tärkeintä ja terävintä kärkeä eli itse liiketoiminnan ja strategian seurantaa.

Kaario korostaa, että tarkastusvaliokuntatyöskentelyssä on tärkeää avoimuus ja läpinäkyvyys. “Usein kun aletaan keskustelemaan valiokuntatyöstä yhtiöissä, se saattaa herättää, että hetkinen nyt toiset käsittelevät ja tuo meille vaan asioita päätettäväksi. Näin se ei saa olla, vaan työskentelyn pitää olla hirveän läpinäkyvää ja avointa. “

Kaarion mukaan hallitusten hyödyntämät verkkoportaalit mahdollistavat sen, että kaikki materiaali on kaikkien luettavissa ja nähtävissä, sinne tehdään valiokuntien kokousten jälkeen pöytäkirjat ja muilla hallituksen jäsenillä on oikeus halutessaan osallistua valiokuntatyöskentelyyn.

Kaario nosti esille myös ajankäytön huomioimisen. Jos tarkastusvaliokuntaa ei perusteta, on tärkeää, että hallitus varaa riittävästi aikaa talousasioiden läpikäymiseen. Myös silloin, kun tarkastusvaliokunta on olemassa, on hyvä varata aikaa hallituksen kokouksissa erityisesti keskustelulle. “Kun on hallituksen kokous, niin pitää jättää riittävästi aikaa ja olla agendalla se että valiokunnat kertovat, mitä asioita ne on käsitellyt ja siinäkin pitää tuoda asia esille, että muilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus kommentoida asioita ja esittää eriäviä mielipiteitä.“